Työturvallisuus

Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää

Turvallisuus voi olla kiinni pienestä, esimerkiksi lattialle läikkyneestä kahvista. Siisteys on olennainen osa työturvallisuutta, sillä se vähentää tapaturmien ja muiden vahinkojen riskejä.

| Teksti: Sari Okko

– Meillä on tapana sanoa, että vaikka siivoojaa ei työpaikalla juuri huomata, hänen poissaolonsa kyllä huomataan, kiinteistö ja toimitilapalveluihin erikoistuneen ISS Palvelut Oy:n HS johtaja Vesa Suomalainen sanoo. HS tulee sanoista health (terveys) ja safety (turvallisuus).
”Siistiksi sisätyöksi” mielletyssä toimistossakin on vaaroja ja terveysriskejä, jos paikkoja ei pidetä kunnossa: kompastellaan ympäriinsä lojuviin tavaroihin, ahdistutaan ilmassa pöllyävistä epäpuhtauksista tai liukastellaan hoitamattomilla pihoilla.
– Ammattilaisemme pitävät huolta siitä, että työpaikoilla on siistiä ja työn tekeminen on mukavaa, viihtyisää ja myös turvallista, Suomalainen sanoo.
Siisteys voi tarkoittaa, että toimisto on puhdas, kauppakeskus viihtyisä ja tehdas pölytön. On myös sellaista puhtautta, jota ei voi nähdä: joskus siisteydestä on huolehdittava mikro­bitasollakin.
– Kaikelle siisteydelle on yhteistä se, että poistetaan riskejä, jotta ei sattuisi tapaturmia tai muita vahinkoja, Suomalainen summaa.

Sujuvaa siivousta

Työpaikkoja siivotaan yhä useammin työpäivän aikana. Silloin on varmistettava, että siivoamisesta on mahdollisimman vähän häiriötä.
– Siivooja ei saa aiheuttaa työllään asiakkaille vaaratilanteita. Lähtökohtana on, että pidetään omat työt hallinnassa. Huolehditaan esimerkiksi siitä, ettei kompastuta imurin johtoon tai liukastuta lattialle loiskahtaneeseen pesuainetilkkaan, Suomalainen toteaa.
– Osaavat ammattilaisemme ovat vastuussa omasta suorituksestaan. Heillä on myös valtuudet päättää suoraan omaan työhönsä vaikuttavista asioista tilanteen mukaan. Kehitämme jat­kuvasti henkilöstömme ammattitaitoa, kuten välineiden, menetelmien ja konseptien hallintaa sekä turvalli­suusosaamista.

Riskit hallintaan

Siisteys poistaa riskejä, mutta siivooja itse altistuu työssään monenlaisille riskeille.
– Kun töitä tehdään asiakasyritysten työpaikoilla, olosuhteet eivät ole vain meidän vallassamme. Siksi varmistamme aina yhdessä asiakkaan kanssa, että työolot ovat turvalliset. Me niin sanotusti integroimme palvelumme asiakkaan prosesseihin, Suomalainen kertoo.
– Arvioimme kussakin työkohteessamme riskit yhteistyössä asiakkaan kanssa ja teemme yhdessä turvallisuussuunnitelmat. Sen jälkeen perehdytämme työntekijät työtehtäviin ja olosuhteisiin. Myös työntekijät osallistuvat suunnitteluun.
ISS:llä on selkeät ohjeet esimerkiksi yksin työskentelyä ja yötyötä varten. Siivoojat suorittavat muun muassa ensiapu ja turvallisuuskorttikoulutuksen. Heillä on myös turvanaan ISSpuhelin ja suora yhteys tilannekeskukseen ympäri vuorokauden.

Turvallisuus luo työhyvinvointia

Vahinkoja sattuu kuitenkin silloin tällöin. Tapaturmat liittyvät usein liikkumiseen: kompastutaan esteeseen tai liukastutaan pihalla, kun viedään roskia ulos.
Myös raskaat taakat, pesuaineroiskeet ja putoavat esineet ovat tavallisia tapaturmien aiheuttajia. Niistä aiheutuvat tapaturmat voidaan pitkälti estää ergonomisilla ja oikeanlaisilla työtavoilla. Taakkoja on osattava nostaa oikein, mutta on myös tiedettävä, miten vaikkapa pölyt poistetaan turvallisesti.
– Viime vuosina työntekijöiden vaihtuvuus ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja eläkkeelle jäädään entistä myöhemmin. Kun sairauspoissaolotunnit suhteutetaan maksettuihin tunteihin, poissaoloprosentti oli viime vuonna 4,8. Tämä on alallamme hyvä tulos.

Oikea asenne on tärkeintä

ISS:n työntekijöillä on käytössään monia turvallisuutta edistäviä keinoja ja apuvälineitä, kuten turvavarusteet, oikeat työtavat, säännölliset turvallisuusvartit, turvallisuushavainnot ja omien työtehtävien riskinarviointi. Niistä ei kuitenkaan ole apua, jos asenne ei ole kohdallaan.
– Hienoilla prosesseilla tai turvavarttien tukiaineistoilla ei ole merkitystä, ellei jokainen ymmärrä vastuutaan ja rooliaan oman työturvallisuutensa ja muiden turvallisuuden varmistamisessa, Suomalainen sanoo.
Viime vuonna ISS:n työntekijät tekivät yli 6 000 turvallisuushavaintoa eli kolme kertaa enemmän kuin toissa vuonna. Tänä vuonna aiotaan pistää vielä paremmaksi ja moninkertaistaa määrä. Jokainen havainto korjaavine toimenpiteineen on tärkeä, eli pienistäkin turvallisuuspuutteista pitää ilmoittaa.
– Käsittelemme havaintoja tiimi­palavereissa. Panostamme tapaturmien tutkintaan, ennakoimme riskejä, otamme opiksi sattuneista tapaturmista ja kehitämme ratkaisuja yhdessä.
Toukokuun alussa ISS sai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa yhteisösakot työturvallisuus­rikoksesta. Kyse oli sormitapaturmasta. (Uutinen aiheesta: Tapaturmattomuus tavoitteena, vaikka vahinkojakin sattuu)
– Jokainen tapaturma on työntekijän henkilökohtaiselta kannalta erittäin ikävä ja meille yhtiönä suuri takaisku. Tämän tapaturman jälkeen olemme tarkentaneet jätepuristimiin liittyviä riskien arviointeja ja ohjeistuksia välttääksemme vastaavat vahingot jatkossa.

Välittämistä monella kielellä

ISS:n työntekijät edustavat 80:tä eri kansalaisuutta. Koska työyhteisö on monikulttuurinen, perehdytys ja työturvallisuusaineistoja laaditaan monilla kielillä, kuten viroksi ja venäjäksi. Viestintää tehostetaan havainnollisilla kuvilla ja käytännönläheisillä videoilla.
Yhtiössä pyritään puuttumaan kaikkiin työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin. Se ei ole aina helppoa, mutta se on välittämistä.
– Jos sivuutamme havaitsemamme puutteet tai riskit, hyväksymme hiljaisesti sen, että voimme aiheuttaa haittaa joko itsellemme tai muille, Suomalainen sanoo.

Kun siivooja työskentelee yhteisellä työpaikalla:
1. Kerro työpaikan turvallisuusriskeistä.
2. Pidä työvälineet järjestyksessä, älä jätä ansoja.
3. Kiitä siivoojaa.

ISS PALVELUT ON KITEYTTÄNYT visionsa kolmeen numeroon, jotka kertovat sataprosenttisesta panostuksesta työterveyteen ja työturvallisuuteen.
1 = Tavoitteena on olla ykkönen omalla toimialalla.
0 = Nolla kuolemaan johtanutta tapaturmaa.
0 = Nolla työtapaturmaa.

 

 

Tämä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa foorumin kanssa. Sarja esittelee foorumin jäsentyöpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Juttusarjassa julkaistu myös:

TTT-lehti 4/2016: Turvallisuus tulee ensin (Oulun Energiaurakointi Oy)

TTT-lehti 6/2016: Vaarallisesta tuli turvallinen (Rauman satama)

TTT-lehti 1/2017: Varasto on kuin pieni kaupunki (Kesko Logistiikka)

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje