Työturvallisuus

Vaarallisesta tuli turvallinen

Rauman satamassa päätettiin neljä vuotta sitten pistää työturvallisuusasiat kuntoon. Ryhtiliikkeen ansiosta aiemmin vaaralliseksi mielletty työpaikka elää nyt kolmatta tapaturmatonta vuottaan. Asennemuutoksen nopeus on yllättänyt.

| Teksti: Sari Okko | Kuva: Minna Paananen

Rauman satamassa turvallisuus alkaa portilta: autot tunnistetaan rekisterinumeron perusteella ennen kuin puomi nostetaan. Nopeusmittarit valvovat, että portin sisäpuolella ei kaahailla. Mittari näyttää hymynaamaa, kun nopeus on kohdillaan. Jos vauhtia on liikaa, hymiö muuttuu punaiseksi ja irvistää.

Vierailijoita kehotetaan suorittamaan turvallisuusperehdytys verkossa ennen vierailua tai asiakastietokoneella sataman pääportin aulassa. Satamatoimistossa vierailijalle annetaan kypärä, huomioliivi ja turvajalkineet.

Aina voi tehdä paremmin

Suomen kolmanneksi vilkkain satama sai vuonna 2014 Nolla tapaturmaa -foorumin kakkostason luokituksen tapaturmattoman vuoden jälkeen.

Aina ei Rauman satamassa ole mennyt turvallisuuden osalta yhtä hyvin.

– Monenlaista turvallisuuskulttuuria ja sen puutetta on tullut nähtyä. Olen nähnyt myös sellaisia työtapoja, vaaratilanteita ja läheltä piti -tilanteita, joista en kehtaa edes kertoa. Pahimmalta on onneksi vältytty, kertoo työsuojeluvaltuutettu Petri Heimonen, jolla on asiasta 34 vuoden kokemus.

– Nykyään homma toimii, koska turvallisuuteen kiinnitetään huomiota aivan eri tavalla kuin ennen muinoin.

Hyvänolontunteeseen ei saa kuitenkaan tuudittautua, vaan on pidettävä silmät ja korvat auki ja ajatus mukana. Aina voi tehdä paremmin.

Asiakas edellytti muutosta

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Heikki Hietavirta kertoo, että muutos käynnistyi asiakkaasta, joka edellytti uudenlaista otetta työturvallisuusasioihin.

– Aloimme aktiivisesti luoda uutta turvallisuuskulttuuria. Asennemuutos on yllättänyt jopa meidät sujuvuudellaan ja nopeudellaan. Olemme siirtyneet aivan uudelle tasolle: turvallisuuden nollatasolta nollaan tapaturmaan, Hietavirta ja Heimonen toteavat.

Aiemmin satamassa sattui useita tapaturmia vuodessa. Ryhtiliikkeen jälkeen vuonna 2013 sattui yksi tapaturma, mutta sen jälkeen on päästy nollille. – Onhan se kova tulos, Hietavirta hymyilee.

Vaaroja siellä ja täällä

Kuinka vaarallinen työpaikka satama on? – Hyvinkin vaarallinen, vastaa toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.

– Vaaran paikkoja riittää. Satama-alueella on paljon liikennettä, sillä päiväaikaan sisään tulee noin 1 500 ajoneuvoa ja yhtä monta lähtee ulos. Alueella liikkuu paljon isoja ja painavia koneita, joista on osin huono näkyvyys. Myös olosuhteet ovat etenkin talvella vaikeat kylmyyden ja liukkauden vuoksi, Asumalahti kertoo.

– Laiturialueet ovat riskialtteimpia paikkoja. Laivan rantautuessa käsitellään raskaita köysiä ja liikutaan ihan aluksen kyljessä, jolloin liukastumisen ja putoamisen vaara on suuri. Satamassa käsitellään myös vaarallisia aineita. Aiemmin riskejä lisäsi sekin, ettei laiturialueiden siisteydestä pidetty yhtä hyvää huolta kuin nykyään.

Turvallisuuskeinot ovat monet

Hietavirran mukaan eniten läheltä piti -tilanteita aiheuttaa liikenne. Massiivisten työkoneiden lisäksi alueella kulkee junia ja muita kulkuneuvoja, joten törmäysriski on aina olemassa. Tasoristeykset ja ylinopeus tuovat omat haasteensa.

– Valvontamittareiden mukaan kaasujalat ovat keventyneet, mutta ylinopeutta ajetaan edelleen. Tilanteeseen puututaan antamalla rangaistuksia: ylinopeudesta saa ensin huomautuksen, ja sen jälkeen ajolupa voi joutua hyllylle.

Liukastumisista ei ole tullut ilmoituksia sen jälkeen, kun nastalliset turvajalkineet otettiin käyttöön vuonna 2013. Aiemmin liukastumisia kirjattiin 2–4 vuodessa.

– Työtilojen ja laiturialueen siisteyteen puuttuminen on myös tuottanut tulosta, samoin suojainten käytön lisääminen ja sääntöjen kiristäminen, Hietavirta kertoo.

Palkkio ohjaa toimimaan

Hietavirta korostaa asennemuutosta, joka alkoi ylimmästä johdosta. Nolla tapaturmaa -foorumilta saatu apu ja ulkopuolinen auditointi on myös koettu tärkeiksi.

– On hyvä saada vinkkejä ihmisiltä, jotka näkevät tilanteen ulkopuolisin ja uusin silmin, Hietavirta sanoo.

Rauman satamassa on käytössä tulospalkkaus, joka innostaa raportoimaan läheltä piti -tilanteista. Asumalahden mukaan pienellä palkkiolla on suuri vaikutus: ilmoi-tuksia on tehty vuodessa noin 180, mikä on iso luku 30 ihmisen organisaatiossa.

– Homma toimii myös toisin päin. Kahdesta vuoden aikana sattuneesta työturvallisuusrikkeestä menettää vuoden tulospalkkion.

Kohti ykkösluokkaa

Rauman satama matkaa työturvallisuudessa kohti ykköstason luokitusta. Homma pyritään ottamaan haltuun vielä tämän vuoden aikana, vaikka haasteita riittää.

– Täällä on monia toimijoita, joten meidän pitäisi nyt määritellä yhteinen turvallisuuskulttuuri, Asumalahti sanoo.

– Lisäksi on tehtävä jatkuvasti töitä turvallisuusasenteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Panostamme muun muassa työturvallisuussuunnitelmien jatkokehitykseen ja satama-alueen valaistuksen parantamiseen.

Rauman satamassa nolla tapaturmaa on mielessä koko ajan. Kun nollapäiviä on kertynyt sata lisää, koko henkilökunta saa palkkioksi esimerkiksi lahjakortin. Tuhannen nollapäivän jälkeen kaikki saavat vapaapäivän.

 

Tämä TTT-lehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa -foorumin kanssa. Sarja esittelee foorumin jäsentyöpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. www.nollis.fi.

Juttusarjassa myös julkaistu:

5 askelta turvallisuuteen

  1. Johdon tahtotila.
  2. Näkyvä ja avoin turvallisuuskulttuuri.
  3. Rikkeiden jatkuva seuranta.
  4. Henkilökunnan palkitseminen.
  5. Yhteinen turvallisuusasenne

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje