Työhyvinvointi

Voidaanko hajusteet kieltää työpaikalla?

Työpaikalla on henkilö, joka saa hajusteista yskää, nuhaa ja hengenahdistusta. Hän on pyytänyt toisia työntekijöitä välttämään haju- ja partavesiä sekä vaihtamaan käyttämänsä kosmetiikan ja pesuaineet hajusteettomiin. Jotkut työkavereista suhtautuvat pyyntöön kriittisesti eivätkä noudata toivetta.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock
Piirroskuvan nainen istuu työpöytänsä ääressä pää kallellaan. Hän on pukeutunut kauniisti korvakoruineen ja mekkoineen.

Kysyimme ratkaisua kuvitteelliseen ongelmaan asiantuntijoilta. Saimme vastaukset Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun ammattitautiryhmästä sekä kahdelta lakimieheltä. Toinen heistä on työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta ja toinen varatuomari Vesa Ullakonoja, joka työskenteli ennen eläköitymistään Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella.

Mitä tuoksuherkkä työntekijä voi tehdä?

Ensimmäiseksi työntekijän tulee kertoa työnantajalle työpaikalla kokemistaan oireista. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä myös työsuojeluvaltuutettuun. Työnantajalla on velvollisuus selvittää asiaa.

Tuoksuherkän kannattaa myös olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Lääkärintodistus antaa työntekijän ilmoitukselle merkittävän painoarvon ja siten korostaa työnantajan toimimisvelvollisuutta, Koskinen ja Ullakonoja tähdentävät.

Työterveyslääkäri arvioi työntekijän oireiden vaikutukset työhön ja työntekijän erityistarpeet työpaikalla. Työterveyshuolto arvioi myös työntekijän oireiden työperäisyyden ja antaa tarvittaessa lausunnon hänen työkyvystään.

Tarvittaessa työpaikalla voidaan pitää työterveys- tai työkykyneuvottelu. Neuvottelussa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä selvitellään ja arvioidaan työntekijän työkykyä suhteessa työhön ja mahdollisuuksia mukauttaa tehtäviä työkykyä vastaaviksi.

Voidaanko hajusteet kieltää?

Työpaikalle voidaan sopia ja laatia yhteiset säännöt hajusteiden käytöstä työaikana. Työnantaja voi myös kieltää hajuvesien ja muidenkin hajua aiheuttavien aineiden käytön työpaikalla, jos ne aiheuttavat haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta määrätä siitä, miten työntekijä kotonaan pesee vaatteensa tai itsensä taikka siivoaa ja puhdistaa asuntonsa.

Hajusteiden käyttöä voidaan arvioida työolosuhteiden vaarojen arvioinnissa, jossa työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset on otettava huomioon yleisellä tasolla.

Kuinka hajusteiden käyttöä voidaan valvoa?

AVIn työsuojelun ammattitautiryhmästä todetaan, että valvonta on vaikeaa, koska hajusteille ei ole yksinkertaisia mittausmenetelmiä eikä raja-arvoja. Yksittäisille kemikaaleille on lainsäädännössä raja-arvoja.

Käytännössä hajusteettomuutta valvottaneen henkilöstön havainnoilla.

Voiko vaatia erityisjärjestelyjä?

Erilaiset tilajärjestelyt tai jopa etätyö voivat olla ratkaisuja työpaikan olosuhteista ja tehtävistä riippuen. Kaikilla työpaikoilla ja kaikissa työtehtävissä ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

Työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin työntekijän henkilökohtaisten edellytysten, esimerkiksi terveydellisten rajoitteiden, takia ryhdytään. Jos työntekijä on saanut työterveyshuollosta lausunnon, sen perusteella hänelle tulee järjestää esimerkiksi oma työhuone tai oikeus etätyöhön. Myös työterveys- tai työkykyneuvottelussa voidaan sopia erityisjärjestelyistä.

Voiko työnantaja irtisanoa tuoksuherkän?

Ensin työpaikalla tulee tehdä tarvittavat ja riittävät toimenpiteet, jotta työskentely onnistuisi. Sitten on selvitettävä irtisanomista lievemmät vaihtoehdot koskien esimerkiksi muuta työtä tai työpaikkaa.

Jos työnantaja ei voi tarjota sellaista työtä tai työolosuhteita, joissa tuoksuherkkä työntekijä kykenisi työskentelemään, työsuhteen päättämiselle voi olla asiallinen ja painava syy, koska työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti.

Arvio työkyvyn vähentymisen kestosta sekä vaikutuksesta työtehtävistä selviytymiseen tehdään terveydenhuollossa.

Kommentit

  1. Joka aamu työpaikalla selviää hajusteiden perusteella ketä kartettava ja vältettävä jotta selviän työpäivästä.Hajustetut tuotteet sijoitettu niin etten altistu ja pystyin jatkamaan työssäni,mutta jälkensä jätti.

  2. Työttömyyttä tai sairasloma lisäävä ”yliherkkyys-sairaus”, työympäristössä on saatava myös pesuainehajut pois. Itse pystyin työskentelemään hajusteettomassa ympäristössä, hajusteoireet heikentävät työn tekemisen laatua, keskittymistä ym. On työnantajan etu saada hajusteet pois.
    Onko järkeä tehdä ihmisiä sairaiksi ja työkyvyttömäksi sallimalla hajusteet?
    Pitäisi saada diagnoosi jotta se voidaan saada ammattitaudiksi, ei niin että vaan irtisanotaan mukamas ”hankala” henkilö. Työterveydelle enemmän resusseja asian hoitamiseksi.
    Jos olet 8 h töissä varusteille altistunut, niin olet oikeesti 24 h sairas. Jos tuota hajusteille altistumista töissä ole, voit olla 24 h varusteiden osalta terve. Hajusteyliherkkä kyllä osaa välttää kaupat ja paikat joissa hajusteita.
    Tämä on myös teollinen ongelma, kun mm.hajusteellisia pesuaineita annetaan valmistaa. Juuri ne on halvoissa isoissa pakkauksissa, houkuttelevat käyttämään niitä. Huom. Ei hajusteyliherkkä tunne tai reagoi pienempiinkään hajuihin.

  3. Kuvitteellinen ongelma? Minulla on tämä kuvitteellinen ongelma, että saan astmaoireita hajusteista. Jopa tuoksuttomalla työpaikalla oli henkilöitä, jotka käyttivät tuoksuja. Tuoksuttomuus oli ollut jo vuosia. Minut irtisanottiin tämän kuvitteellisen ongelman takia, koska kärsin toistuvista astman pahenemisvaiheista. Kauniista puheista huolimatta tämä ongelma on varsin todellinen ja voivottelua kummemman tuen saanti on hyvin epätodennäköistä.

  4. Asenne ratkaisee aina. Ei siihen silloin lakipykäliä tarvita. Jos halutaan kaikille esteetön ja viihtyisä ympäristö, niin silloin hajusteista luovutaan. Hajusteista kärsivät kemikaaliyliherkkien lisäksi monet allergiset ja astmaatikot, aistiyliherkät ja autisminkirjon henkilöt. Kohteliasta ja hyvätapaista on ottaa kaikenlaiset kanssaihmiset huomioon.

  5. Näen tämän ongelman myös laajempana kokonaisuutena missä avainroolissa on erityisherkkä henkilö, missä osatekijöinä voi olla emotionaalinen, vivahteiden, ärsykkeiden tai asioiden syvällinen aistiminen. Tähän kytkeytyvät aistiherkkyys (kuten haju, tunto, näkö, kuulo, maku ja tasapaino), neurologinen herkkyys, lääkeherkkyys tai yleisempi ympäristöherkkyys (sisäilma, kemikaalit, sähkö ym.). Herkät henkilöt voivat reagoida herkästi hajujen lisäksi myös muihin em. tekijöihin. Erityisherkkä henkilö jää helposti asiansa kanssa yksin, kun muut eivät reagoi samalla tavalla. Työyhteisön oikeudenmukaisuuden takia pitää mennä enemmistön säännöillä, mutta myös erityisherkän henkilön työkykyä pitää yrittää ylläpitää.

  6. Itse olen hajusteherkkä astmaatikko. Huomautin työkaverille voimakkaasta tuoksusta. Kehtaisi väittää olevansa myös hajuallerginen!?! Sen aikaisemman hajun kanssa just pärjäsin. Nyt on vaihtanut toiseen vielä voimakkaampaan tuoksuun. Pukukoppiin kun menen niin on kuin lekalla lyötäis otsaan ja migreeni oireet alkaa 😟 hän ruokailee siellä.

  7. Kuinka on toinen haittapuoli kun hajusteita eikä muita hygienia tuotteita käytetä?
    Monella työpaikalla löytyy myös niitä joiden hien haju on niin tyrmäävä että oksentamaan joutuu

  8. Mielestäni tässä kannattaa miettiä asiaa eri näkökulmasta. Kuinka tärkeää hajusteiden käyttäminen töissä minulle on verrattuna työkaverini oikeuteen hengittää? Jos saa pahan astmakohtauksen, töissä, voidaan joutua kutsumaan ambulanssi. Työsuojelun näkökulmasta työntekijän terveys ja henki ajaa kaiken muun edelle. Työntekijän ei pitäisi joutua pyytämään kaikkia työkavereita erikseen olemaan käyttämättä hajusteita. Työnantajan kuuluu hoitaa tämä asia. Voidaan sopia, että organisaatiossa otetaan muut huomioon. Ihmiset käyttävät litrakaupalla hajusteita ymmärtämyyttään.

  9. Myös esim. tupakan-, hien- ja homeenhaju aiheuttaa oireita. Mitenkäs työnantajan pitäisi niihin suhtautua? Hankala on asia.

  10. Olen testein todettu hajusteille allergiseksi. Oireet ovat tosi voimakkaat ja niitä on monta. Iho ”palaa” kynsien vierestä haavoille, henkeä ahdistaa, silmiä kutittaa, nenä vuotaa. Seuraavana päivänä on päänsärkyä eikä kynsien alla olevat haavat parane helposti.
    Olen jäänyt pois monesta harrastuksesta hajusteiden vuoksi.
    Tällä hetkellä toimii todella hyvin etäjumppa! Kotona ruudun ääressä hyvän vetäjän kanssa 🙂 pieniä iloja hajusteettomaan arkeen!

  11. _On myös olemassa työpaikkojen lisäksi kuntia, jotka ovat julistautuneet esitteissään ”olemme hajusteeton kunta” jne . sekä sitten siihen lisäävät alaselvityksen yhms. Asia on toisaalta sujuva ja hyväkin. Onkohan se ”laillista” silti, koska se esitetään epäsuorana edellytyksenä vaikkapa työpaikkaan rekrytoitaessa?Mutta sitten siinä on toinen puoli. On ihmisiä, joilla on aivan lääkärillä todettu/tutkittu harvinaisen voimas ja paha hienhaju yms.. Lisäksi voi olla sairausjaksoja, elämän kaaren terveysvaiheita yms. jolloin henkilöllä erittyvät voimakkaat ja epämiellyttävät oman kehon tuoksut hien hajun lisäksi. Ollapa siinä sitten hajusteettomassa työpaikassa tai kunnassa,vaikka lähityössä tai kokouksessa. Toisaalta henkilö kärsii ja ahdistuu kokouksessa, kun itse haisee kuin komposti ja muut mukana happea kohteliaan huomaamattomasti haukkoen katsovat kelloa, tai sitten jokku kärsii siitä hajusteesta, jolla onneton koettaa peittää kehonsa hajuja.

  12. Tuoksuherkkä astmaatikko kirjoitti 5.4. näin:
    ”Kuvitteellinen ongelma? Minulla on tämä kuvitteellinen ongelma, että saan astmaoireita hajusteista…”

    Tuo jutun alussa kuvailtu ongelma ei ole suoraan kenenkään henkilön kokemus, siksi jutussa sanotaan ”kuvitteellinen”. Siinä siis kuvataan mahdollinen (kuvitteellinen) tilanne työpaikalla. Tekstin tarkoitus ei suinkaan ollut vähätellä ongelmaa eikä väittää tuoksuherkkyyttä kuvitteelliseksi ongelmaksi.
    Suosittelen lukemaan myös jutun Jyväskylän seurakunnan työntekijästä, Minna Korhosesta. Jyväskylän seurakunnasta tuli tuoksuton työpaikka viime vuonna.
    https://tttlehti.fi/nakymaton-ongelma-rajoittaa-elamaa

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje