Blogi

Eivät vain hajusteet

| Kuva: Potrettipaja
Ympäristöherkkyys

Ympäristöherkkyys työpaikalla voi olla hankalasti ratkaistavissa oleva ongelma. Yksilön kokeman haitan lisäksi se on myös kansantaloudellinen haaste. Herkän henkilön kokemaa oireilua ei pidä ohittaa, onpa syy sitten missä tahansa.

Ihmiset reagoivat erilaisiin aistimuksiin ja tuntemuksiin eri tavoin. Joku ei siedä vaatteiden niskalappuja, toinen ärtyy kovista äänistä. Moni nainen tietää, että raskausaika saattaa nostaa hajut esille erityisen voimakkaina.

Ympäristön altisteet voivat heikentää myös toimintakykyä. Yleisimmät herkkyydet johtuvat kemikaaleista, ympäristön äänistä ja koetusta sisäilmaan liittyvästä oireilusta.

Ympäristöherkät saavat oireita ympäristöissä, jotka eivät valtaosalle väestöstä aiheuta haittaa. Oireita ei voida selittää tunnetuilla lääketieteellisillä mekanismeilla.

Puhutaan myös aistiherkkyydestä, jolla tarkoitetaan herkkyyttä nähdylle valolle, melulle, mauille, tuoksuille sekä tunto- ja tasapainoaistin herkkyyttä. Aistiherkkyys on eri asia kuin ympäristöherkkyys, mutta molemmat voivat ilmetä samanaikaisesti. Ympäristössä on tällöin altisteita, joihin aistiherkkä yksilö on taipuvaisempi reagoimaan.

Herkkyyttä on tarkasteltu sekä psykologisesta että aistifysiologisesta tai neurologisesta lähtökohdasta. On esitetty arvio, että noin 20 prosenttia ihmisistä on aisti- tai tunneherkkiä.

Työpaikalla herkkyydet ovat haaste, koska oireilu voi rajoittaa toimintakykyä. Ympäristöherkän oireistolle voi löytyä erilaisia syitä, jotka tulee selvittää terveydenhuollon tuella. Usein selvittäminen vaatii myös toimia työpaikalla ja mahdollisesti erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja tai välineitä. Rohkaisu, ymmärrys, hyväksyminen ja tilan antaminen auttavat selviytymisessä.

Yksilöllisen herkkyyden todentaminen on vaikeaa. Ääntä ja kemikaalipitoisuuksia voi mitata, mutta tuntemuksien tai fysiologisten vasteiden objektiivinen mittaaminen tai arviointi voi olla mahdotonta.

Lisävaikeutta mittaamiseen tulee myös siitä, että herkkyysvaste voi muuttua erilaisten syiden takia. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi oppiminen, fyysinen kunto, lääkkeet, sairaudet tai jopa mieliala. Ihmisillä voi olla erilaisia sairauksia ja lääkityksiä, jotka altistavat herkkyysoireille ja aiheuttavat toimintakyvyn muutoksia. Taustalla voivat vaikuttaa myös stressi, pärjäämisvaikeudet tai masennus.

Herkkyyksistä kärsiviä ihmisiä pitää auttaa pysymään työelämässä. Työkyvyttömyyteen johtava todettu sairaus tai ammattitauti on paitsi yksilön menetys myös iso kansantaloudellinen kysymys. Esimerkiksi 50-vuotiaan työkyvyttömyys tarkoittaa miljoonan euron luokkaa olevaa kustannusta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuodessa 2,3 miljardia euroa ja työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat 8 miljardia euroa.

Vakuutusyhtiöillä, lääkäreillä, työhygieenikoilla ja yrityksillä onkin iso vastuu ratkaistaessa ympäristöherkkyyden aiheuttamia työkykyongelmia.

 

Kirjoittaja TkT, työhygieenikko Rauno Pääkkönen on ratkonut useilla työpaikoilla ympäristöherkkyyteen liittyviä ongelmia.

Lue myös: Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kannanotto aiheeseen

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje