Kaupallinen yhteistyö

Työhyvinvointia ja turvallisuutta sisälogistiikkaan – motivoitunut henkilöstö tuottaa enemmän

Kun varastotyöt sujuvat turvallisesti ja henkilöstö voi hyvin, myös yrityksen tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. SafeInLog-hanke on tarjonnut uusia työkaluja sisälogistiikan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

| Teksti: SafeInLog
Mies tutkii varastohyllyjä kädessään taulukko

Vuonna 2020 käynnistyneeseen SafeInLog- hankkeeseen on osallistunut yhteensä 13 yritystä Uudeltamaalta, Päijät-Hämeestä ja Lapista. Yritykset toimivat eri aloilla, mutta kaikissa on sisälogistiikkaa eli materiaalien ja tuotteiden käsittelyä varastossa tai tuotannossa.

LAB-ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Työtehoseuran toteuttaman hankkeen aikana yrityksissä on kartoitettu työturvallisuutta, seurattu työhyvinvoinnin tilaa kyselyn avulla sekä mitattu työelämän laatua Lapin yliopistossa kehitetyllä QWL-mittarilla (Quality of Working Life).

Yritykset ovat saaneet tutkittua tietoa henkilöstönsä hyvinvoinnista sekä ideoita kehitystyöhön – ja oppineet paljon myös toisiltaan.

– Hanke on herättänyt yrityksissä kehittämisen halun. Se on myös lisännyt ymmärrystä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä, sanoo projektipäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin LAB-ammattikorkeakoulusta.

Esihenkilöillä eniten kuormitusta

Yrityksissä tehdyn työhyvinvointikyselyn ja vuoden kuluttua tehdyn seurantakyselyn pohjalta heräsi huoli etenkin esihenkilöiden jaksamisesta. Heistä yli puolet kertoi joutuvansa kiirehtimään työssään melko tai hyvin usein. Töiden ruuhkautuminenkin oli monille tuttu kokemus.

– Myös työn sosiaalinen kuormittavuus oli esihenkilöillä selvästi yleisempää kuin muilla. Olemmekin suositelleet yrityksille, että jos ne haluavat jatkossa erityisesti panostaa johonkin ryhmään, lähijohto kannattaa ottaa kohteeksi, Lerssi-Uskelin kertoo.

Esihenkilön on ratkottava ongelmatilanteita ja hoidettava yhteyksiä moneen suuntaan, tämä voi aiheuttaa sosiaalista kuormittumista. Varastotyössä esihenkilötehtäviin saatetaan myös nousta melko vähällä kouluttautumisella. Hankkeessa esihenkilöt ovatkin saaneet koulutusta erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

Hyvinvoinnista kestävää kehitystä

Liiallinen kuormitus nakertaa työhyvinvointia ja motivaatiota, jotka ovat keskeisiä asioita työelämän laatua parannettaessa. Työelämän laatu taas on yksi yrityksen tuotantotekijöistä.

– Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö tuottaa enemmän liiketoiminnan arvoa ja vähentää henkilöstöriskejä, mikä tuo taloushyötyjä. Työhyvinvointi ja tuottavuus käyvät käsi kädessä, se on kestävän kehityksen tie, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Marko Kesti Lapin yliopistosta.

Vaikka kuormitusta hankkeen yrityksissä havaittiinkin, työhyvinvointi oli niissä paremmalla tasolla kuin suomalaisella työvoimalla keskimäärin.

– Osalla yrityksistä työhyvinvointi ja työturvallisuus kuuluvat yrityksen johtamisrakenteisiin, mutta aina halu kehittää työhyvinvointia ei jalkaudu organisaatiossa lähijohdolle asti, Kesti toteaa.

Yritykset ovat saaneet työkaluja talouslukujensa tarkasteluun työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta. Laskelmien avulla tehdään näkyväksi myös se, miten työhyvinvointiin sijoitettu raha tuottaa takaisin. Vastaanotto on Kestin mukaan ollut hyvin kiinnostunutta.

– He ovat olleet erittäin hyvillään siitä, että näille asioille saadaan myös euromittari. Se antaa johtajille kättä pidempää apua työhyvinvoinnin strategiseen panostamiseen.

Kaikki tarvitsevat palautetta

Kehittäminen ei vaadi mittavia muutoksia, vaan hyviksi havaittujen, arkisten toimintatapojen käyttöönottoa, Jaana Lerssi-Uskelin muistuttaa. Niitä ovat esimerkiksi turvallisuuskävelyt, joita yrityksissä on otettu käyttöön. Kävelyillä havainnoidaan ja ennakoidaan työturvallisuuden riskejä.

– Yritykset ovat saaneet paljon tietoa ja tehneet parannustoimia. Myös perehdytykseen on paneuduttu, samoin kuin one-to-one-keskusteluihin, Lerssi-Uskelin kertoo.

One-to-one-keskusteluille eli kehityskeskustelun tapaiselle kahdenkeskiselle vuoropuhelulle on tilausta, sillä työntekijät toivoivat saavansa nykyistä enemmän henkilökohtaista palautetta esihenkilöiltään. Myös esihenkilöt kaipasivat palautetta omasta työstään ylemmältä johdolta.

– Esihenkilöiden pitäisi antaa tukea ja palautetta henkilöstölle, mutta he eivät saa sitä itsekään. Tämä havahdutti ja herätti keskustelua, kun kävimme yritysten kanssa läpi hankkeen toimintaa ja tuloksia.

Vertaistukea verkostoista

Yritykset ovat saaneet arvokasta oppia myös toisiltaan hankkeen aikana järjestetyissä tapaamisissa.

– Vertaistuki on toiminut valtavan hyvin, ja yhteydenpito on myös jatkunut. Siitä on tullut palautettakin, että ilman hanketta ei olisi tullut otettua yhteyttä toiseen yritykseen ja kysyttyä, miten siellä hoidetaan jokin asia, esimerkiksi niin, että huonekalutehtaalta soitettaisiin moottorikelkkatehtaalle, Lerssi-Uskelin mainitsee.

Yrityksiä on myös ohjattu tutustumaan jo olemassa oleviin verkostoihin, kuten Nolla tapaturmaa -foorumiin ja logistiikka-alan yhteistyöverkostoihin.

Hankkeen opit tulevat kaikkien saataville verkko-oppaana, joka julkaistaan tänä syksynä. Lisäksi YouTubesta löytyy SafeInLog-hakusanalla videoita, joissa havainnollistetaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyksiä.

– Kaikkia materiaaleja ja työkaluja, joita hankkeessa on kehitetty ja testattu, voivat hyödyntää muutkin. Esimerkiksi työelämän laadun mittaamisen ja henkilöstöriskien tunnistamisen työkalu toimii ihan hyvin vaikka sote-alan organisaatioissakin, Marko Kesti sanoo.

SafeInLog – työturvallisuudella tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä ESR-rahoituksella. Hanke päättyy tänä vuonna, mutta vireillä on suunnitelmia jatkohankkeista.

 

Lisätietoja: safeinlog.fi    safeinlogplus.fi

     

Hyödynnä Safeinlog+ -oppimisympäristöä työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja työturvallisuuden kehittämistyössä

SafeInLog-hankkeessa saadut opit ja tuotettu materiaali on koottu Safeinlog+ -oppimisympäristöksi. Myös hankkeessa tuotettu työ- ja hyllyturvallisuussovellus on saatavilla oppimisympäristössä. Lue lisää hankkeesta TTT-lehden (4/2022) artikkelista Työhyvinvointia ja turvallisuutta sisälogistiikkaan ja ota käyttöön Safeinlog+ -oppimisympäristö.

 

SafeInLog-hankkeen yritykset:

Päijät-Häme: Vulganus Oy, LGT Logistics Oy, Alfaroc Logistics Oy, Palvelutukku Kolmio, Vihannestukku Kolmio Oy, Korvenranta Oy

Uusimaa: ILP-Group Logistics Oy, Logitri Oy, DHL Supply Chain (Finland) Oy, Polartyö Oy, Nurminen Logistisc Oyj

Lappi: Veken Kaluste Oy, BRP Finland Oy, Rovaniemen Väri ja Matto Oy

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje