Kun koronapandemia alkoi hiljentää Korvenranta Oy:n tilauskantaa keväällä 2020, yrityksessä ei lyöty jarrua pohjaan vaan käännettiin katse työolojen kehittämiseen ja uuden ideointiin. Järvelässä Päijät-Hämeessä toimiva yritys on erikoistunut puuntyöstöön ja toimii alihankkijana muun muassa kalustevalmistajille.

– Täällä on aina vahvasti pidetty kiinni siitä, ettei lomautuksiin tarvitsisi ryhtyä. Mietimme, miten voisimme valmistautua siihen, kun tuotanto taas alkaa toipua, kertoo yrityksen laatuinsinööri Pasi Haverinen.

Liiketoimintaa virkisti kotitoimistokalusteiden kasvava kysyntä. Tehtaassa ryhdyttiin myös parantamaan siisteyttä ja järjestystä sekä käynnistettiin projekti puupölyn vähentämiseksi.

Hankkeesta potkua kehittämiseen

Kehittämisintoa vauhditti maaliskuussa 2020 käynnistynyt SafeInLog-hanke, johon yritys oli päättänyt osallistua. Sen tavoitteena on parantaa pk-yritysten sisälogistiikan työturvallisuutta ja työhyvinvointia ja siten vahvistaa niiden kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Kyseessä on LAB-ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Työtehoseuran 2,5 vuotta kestävä yhteishanke, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt ESR-rahoituksen. Mukana on yhteensä 13 yritystä Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Lapista.

– SafeInLog-hanke on ollut meille hyvä juttu. Se on entisestään vahvistanut ajatusta siitä, että työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kannattaa ja on myös lupa panostaa, Pasi Haverinen toteaa.

Hän lisää, että lakikin toki asettaa työturvallisuudelle tiukat vaatimukset.

– Hankkeen myötä on kirkastunut näkemys siitä, että yritysten kannattaa minimitason täyttämisen sijasta nähdä lain vaatimukset mahdollisuuksina työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantamiseen ja pyrkiä vastaamaan niihin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Miten työntekijämme voivat?

Sisälogistiikalla tarkoitetaan yrityksen sisäistä materiaalivirran hallintaa, johon voi kuulua esimerkiksi tavaroiden vastaanottoa, hyllytystä, siirtoja, keräilyä ja pakkaamista.

Kun työntekijä voi tehdä työtään turvallisesti, sujuvasti ja hyvillä mielin, se näkyy myönteisesti myös yrityksen tuottavuudessa ja kannattavuudessa. Tämä on SafeInLog-hankkeen johtoajatus.

– Emme tarkastele vain varastohyllyn korkeutta, vaan myös ihmistä siinä hyllyn luona. Vaikka tekniset asiat olisivat kunnossa mutta työntekijä on loppupalanut tai voi muuten huonosti, sekin vaikuttaa tuottavuuteen, sanoo projektipäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin LAB-ammattikorkeakoulusta.

Aluksi yrityksille tehtiin työturvallisuuskartoitus kyselyineen, ja Työtehoseuran asiantuntijat kävivät myös paikan päällä tekemässä turvallisuuskävelykierroksen. Korvenranta Oy sai kierroksesta hyvää palautetta.

– Heidän mukaansa asiat ovat meillä varsin hyvin. Varastohyllyjä voisi edelleen vahvistaa riskien pienentämiseksi mahdollisissa törmäystilanteissa, mutta juuri muuta parannettavaa ei löytynyt. Teemme ilman muuta tarvittavat toimenpiteet, Pasi Haverinen kertoo.

Korvenranta poikkeaa ehkä muista hankkeen osallistujista siinä, että sillä ei ole erikseen varastohenkilöstöä. Tehtaan tuotannossa työskentelee reilut 20 henkeä ja toimihenkilöitä on kuusi.

– Levyvarastomme on pitkälti automatisoitu, mutta materiaalia haetaan myös varastosta perinteisesti trukilla ajaen. Jokaisen tuleekin osata vähintään varastoinnin alkeet. Työyhteisömme on tiivis, ja kaikkia neuvotaan tarpeen mukaan.

Machokulttuuri väistymässä

Hankkeessa tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella Korvenrannalla on myös hyvä työilmapiiri. Lisäksi työntekijöiden oma arvio työkyvystään asteikolla 0–10 läheni kiitettävää, keskiarvo oli 8,9.

Kehitettävääkin silti löytyi.

– Kyselyn mukaan työntekijät kaipaavat lähimmältä esimieheltään nykyistä enemmän palautetta työstään. Se on yksi asia, jota ryhdytään kehittämään, Haverinen sanoo.

Hän toteaa, että puuteollisuuteen on perinteisesti liittynyt miehinen machokulttuuri, jossa kovat arvot ovat tahtoneet jyrätä alleen pehmeämmät arvot. Kuitenkin etenkin nuoret esimiehet tiedostavat jo hyvin, että heidän kuuluu olla kiinnostuneita alaistensa jaksamisesta ja antaa kiitosta työstä.

– Pyrimme huomioimaan työntekijöitä entistä systemaattisemmin mutta samalla luontevasti osana arkea. Ettei työntekijät koe asiaa niin, että jaahas, on taas se aika viikosta, kun esimies tulee sanomaan meille jotain kivaa, Haverinen karrikoi.

Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen korostuvat myös työturvallisuuden ja -terveyden ISO 45001 -järjestelmässä, josta yritys sai sertifikaatin viime keväänä. Siirtymistä uuteen järjestelmään sujuvoitti yrityksessä jo vuosia käytössä ollut OHSAS 18001 -työterveys- ja -turvallisuusstandardi. Korvenrannan toimintajärjestelmään kuuluvat ISO 45001:n lisäksi myös laadunhallintajärjestelmä ISO 9001 sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001.

Perehdytys syvenee

– Kerromme aiempaa syvällisemmin tehtaan liiketoiminnasta, tuotteista ja historiasta – siitä, miten firma on tähän pisteeseen tullut. Myös yrityksen missiota ja visiota avataan entistä perusteellisemmin. Toivomme, että uusi työntekijä saa käsityksen yrityksen kulttuurista ja arvoista niin, että hänen on helppo liittyä tärkeäksi osaksi työporukkaamme.

Lisäksi yritys aikoo entisestään painottaa turvallisuuden varmistamista. Työntekijällä on suorastaan velvollisuus kysyä esimieheltä tai työkavereilta, jos hän on epävarma jostain työturvallisuuteen liittyvästä asiasta. Myös tehtaan infotauluilla muistutetaan, että työtilanteesta pitää ja saa poistua, jos katsoo sen aiheuttavan vaaraa terveydelle.

– Riskinä on, että erityisesti nuoret työntekijät eivät välttämättä kehtaa tuoda esiin sitä, jos oma osaaminen ei vielä täysin riitäkään annettuun työtehtävään.

Tehtaassa sattuu Haverisen mukaan hyvin harvoin työtapaturmia, mutta viimeisin niistä on liittynyt nimenomaan sisälogistiikkaan.

Pinontatrukkia käyttäneen työntekijän jalka jäi puristuksiin, kun hän siirsi trukkia sen vieressä seisten ja sivusta ohjaten. Kyseistä trukkia kuuluu ohjata ajolevyn päällä seisten. Tilanteessa oli mukana myös onnea: jalka osui periksi antavaan esteeseen, eikä vamma ollut vakava.

– Kävimme tapauksen läpi jokaisen työntekijän kanssa ja ohjeistimme oikean ajotavan. Asiasta tiedotettiin myös infotauluilla, ja kaikkiin pinontatrukkeihin kiinnitettiin varoituskyltit. Näin pyrimme varmistamaan, ettei vastaavaa enää tapahdu.

Hyvinvoinnista tuottavuutta

– Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on mielestäni meillä tiedostettu jo ennenkin, ja saamamme hyvä QWL-indeksin tulos viittaakin tähän. Nyt se kuitenkin hahmottui entistä selkeämmin, kun saimme eteemme raportin ja statistiikkaa aiheesta. Malli on hyvä johtamisen työkalu, jonka kautta työelämän laatuun osataan panostaa entistä järjestelmällisemmin, Pasi Haverinen toteaa.

Kuluvana syksynä hankkeen yrityksille järjestetään muun muassa esimieskoulutusta sekä työelämäsafareja, joissa yritysten edustajat voivat jakaa kokemuksiaan ja saada muilta vinkkejä työn kehittämiseen.

Laatuinsinööri Haverinen toivoo kuulevansa muun muassa siitä, millaisia perehdytysohjelmia muilla yrityksillä on. Myös sisäisen viestinnän linjaukset kiinnostavat: onko viestintä asiapitoista tiedottamista vai kuuluuko siihen myös kevyempää sisältöä? Siitä mielipiteet omalla työpaikalla osin jakautuvat.

– Tällä hetkellä meillä ollaan tässä asiassa välimaastossa, ja ehkä se on hyvä niin. Tiedotusta kehitetään työntekijöiden toiveita kuunnellen, koska heitä vartenhan se on olemassa.

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 5/2021.

Tilaaja, lue koko juttu, jossa kerrotaan lisää sisälogistiikan kehittämisestä ja SafeInLog-hankkeesta.