Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tietoon on tullut 20 työpaikkakuolemaa vuodelta 2023. Peräti yhdeksän niistä tapahtui maa- ja metsätaloustöissä. Vuosina 2010–2022 TVK:n vahinkotilastoissa maa- ja metsätalouden työpaikkakuolemia on ollut vuotta kohti vain 0–2.

Työpaikkakuolemien määrä maa- ja metsätaloudessa ihmetyttää, koska aiempina vuosina tapauksia on TVK:n tilastoissa ollut paljon vähemmän. Muutosta selittää Onnettomuuskeskuksen (OTKES) teematutkinta vuoden 2023 työpaikkakuolemista.

Teematutkinnan ansiosta vuoden 2023 maatalousyrittäjien työkuolemat nousivat TVK:n listaukseen. Aiemmin MYEL-vakuutettujen maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot eivät ole tulleet TVK:n tietoon.

Maa- ja metsätaloudessa työskentelevät yrittäjät ja palkansaajat on listattu TVK:ssa vain silloin, kun he ovat YEL- tai TyEL-vakuutettuja. Tiedot maa- ja metsätalouden kuolemista yhdistyvät vasta Tilastokeskuksen julkaisuissa.

Vuosi 2023 ei ole maatalousyrittäjien osalta poikkeuksellinen

Matemaatikko Henri Virtanen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) ei pidä vuotta 2023 erityisen poikkeuksellisena maatalousyrittäjien kuolemissa. Tapauksista kuusi sattui Melan vakuuttamille yrittäjille.

Melan tilastojen mukaan maatalousyrittäjille sattuu keskimäärin neljästä viiteen kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuodessa. Vuosi 2022 oli erilainen, sillä silloin tapahtui vain yksi maatalousyrittäjän työpaikkakuolema. Vuonna 2021 MYEL-vakuutettuja maatalousyrittäjiä kuoli kuusi.

Millaisia maa- ja metsätaloudessa sattuneet kuolemat ovat?

Kahdessa viime vuoden kuolemantapauksessa viljelijä puristui traktorin alle tai traktorin ja seinän väliin. Kaksi tapauksista johtui putoamisesta, yksi puristumisesta paalin alle ja yksi puristumisesta klapikoneen liikkuvien osien väliin. Yksi kuoli jäätyään puun alle, yksi heinikkopalossa, ja yhdessä tapauksessa osallisena oli eläin.

Kuusi kuolemantapauksista sattui maatalousyrittäjille, yksi yrittäjän perheenjäsenelle ja kahdessa kuoli työntekijä. Kaikki olivat miehiä. Klapikoneella työskennellyt kesätyöntekijä oli vain 15-vuotias. Kuolleiden keski-ikä oli 54. Seitsemässä tapauksista uhri oli yksin tapahtumahetkellä. Viisi tapauksista sattui maatilan pihapiirissä, yksi yrityksen pihapiirissä, kaksi hallissa ja yksi metsässä. Nämä tiedot antoi johtava tutkija Kai Valonen OTKESista.

– Maatalousyrittäjät jatkavat tyypillisesti työskentelyä tilalle tavallisen eläkeiän jälkeenkin, ja maatalousyrittäjätyön jatkuessa myös työtapaturmavakuutus jatkuu. Vuonna 2023 kuolleista neljä oli yli 70-vuotiaita, yksi 60–65-vuotias ja yksi 30–35-vuotias. Kuolleiden ikäjakauman osalta vuosi 2023 ei myöskään ollut mitenkään poikkeuksellinen vuosi, Henri Virtanen kertoo.

Myös maa- ja metsätaloudessa on korkea kuolemanriski

Kaikkiaan työpaikkakuolemia on tullut tietoon viime vuodelta 20. Kun TVK:n listauksesta karsitaan pois MYEL-vakuutetut, jotka eivät tavallisesti ole mukana, vuoden 2023 luvuksi saadaan 14.

Vuonna 2022 kuolemaan johtaneita työtapaturmia oli 24. Edellisinä vuosina tapauksia oli selvästi vähemmän: vuonna 2021 vain 13 ja vuonna 2020 15 kappaletta. Vuonna 2019 työpaikkakuolemia sattui 23.

Suurin riski kuolla työpäivän aikana on kuljetuksessa ja varastoinnissa, rakentamisessa ja teollisuudessa, kertoi Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TTT-lehdelle marraskuussa 2022.

Melan keräämät luvut maatalousyrittäjien työpaikkakuolemista osoittavat, että myös maatalouden töissä on korkea kuolemanriski. Työtapaturmiakin sattuu maatalousyrittäjille Tilastokeskuksen mukaan lähes kolminkertainen määrä palkansaajiin verrattuna.

 

Vuoden 2023 kuolemantapauksista peräti 9 tapahtui maa- ja metsätaloustöissä. Aiemmin TTT-lehti uutisoi kuolemia olleen 8. Luku lisääntyi yhdellä, koska klapikoneonnettomuuden katsotaan kuuluvan maa- ja metsätalouden toimialaan.

Lisätietoa: Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 2023, TVK:n vahinkotilastot