Miten luulisit selviäväsi, jos työnäsi olisi muurata 700 tiiltä yhden päivän aikana? Peruskokoinen tiili painaa kolmisen kiloa eli kolmen maitopurkin verran. Levität laastin, tasoitat, nostat tiilen paikoilleen ja siistit reunat kauhalla. Seitsemänsataa kertaa – tai jopa tuhat kertaa – yhtenä päivänä.

– On se ja sama, missä työasennossa työntekijä sen tekee. Niin ergonomista työasentoa ei olekaan, että tuon voisi toistuvasti tehdä ilman terveysvaaraa. Siinä on käsivarret, olkanivelet ja muu ylävartalo niin tiukoilla, että monella on uudelleen kouluttautuminen edessä, sanoo AVIn ylitarkastaja Lasse Ketola.

Muuraustyö on yksi todellinen esimerkki fyysisesti erittäin raskaista töistä, joita rakennusalalla riittää.

Teollisuustyö on jo pitkälle koneistettua ja siksi keventynyt takavuosista. Rakennusala taas laahaa jäljessä koneistumisessa. On toki hyviä ja huonoja rakennusyrityksiä, mutta ala ei näytä menevän kokonaisuutena eteenpäin.

Ketola kertoo, että Yhdysvalloissa muuraustyöhön käytetään muurausrobotteja, jotka vapauttavat työntekijän kuormittavasta työstä koneenkäyttäjäksi. Erityisesti tavaroiden siirto työmailla tulisi tehdä konevoimin.

Ketjuuntumisen seurauksena raskaita töitä on siirtynyt yhä enemmän kouluttamattomalle vuokratyövoimalle, joka ei tunne oikeuksiaan. Kerrostalotyömailla käytetään materiaalinsiirtoporukoita.

– Kun siirretään tavaraa viidenteen kerrokseen, portaita pitkin lappaa aliurakoitsijan miehiä, jotka usein eivät ole mitään rakennusalan ammattilaisia, Ketola kertoo.

Rakentamisessa sopimukset ovat työmaakohtaisia, ei ole pitkäaikaisia työsuhteita. Kun työntekijä ei ole oma, hänen terveydestään ei tunnu tarvitsevan niin huolehtia. Työvoimaahan ainakin Etelä-Suomessa riittää. Se tulee lahden takaa.

Työnantajan pitäisi arvioida vaaroja ja tunnistaa fyysisen kuormituksen riskejä. Ketolan mukaan näyttää siltä, että niin tekee vain osa yrityksistä. Lisäksi työsuojelutarkastajan on vaikea suoraan puuttua liian raskaisiin töihin, kun kuormitukselle ei ole selkeitä mitattavia rajoja.

Ketola pitäisi hyvänä kehitystä, jossa erikoistuneet urakoitsijat tekisivät työt tarkoitukseen sopivin välinein. Työmailla tulisi käyttää henkilö- ja tavarahissejä sekä työtä keventäviä koneita ja apuvälineitä. Näin työn voisi tehdä turvallisesti kuormittamatta liikaa työntekijöitä.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.