Työterveyslaitoksen tutkija Vilja Levonius selvitti väitöstutkimuksessaan hoivakodin arjesta kertovien somepäivitysten, hoitajien työn ja empatian yhteyksiä. Levonius haastatteli hoitajia ja havainnoi heidän työtään isohkossa hoiva-alan organisaatiossa, jossa somen käyttö kuului osaksi hoitajien työnkuvaa.

Tutkimus osoitti, että somepäivitysten teko jossain määrin muutti työn suunnittelun tapoja.

– Osa hoitajista miettii, että tämä tai tuo näyttäisi hyvältä somessa. Esimerkiksi tänään paistaa aurinko, niin tarjoillaan iltapäiväkahvit ulkona. Siitä saa kauniita kuvia, ja samalla asukkaillakin on kivaa, Levonius kertoo.

Päivityksen teko toimi motivaattorina myös eräänä sadepäivänä, jolloin kaksi hoitajaa keksi ottaa asukkaita mukaan askartelutarvikekaapin siivoukseen. Kaapin sisällön esittelystä saatiin näin hauskaa sisältöä somekanavaan.

– Tällaisia esimerkkejä tuli vastaan, monia pieniä arjen hetkiä. Samoja asioita hoitajat olisivat ehkä tehneet muutenkin, mutta some motivoi ja sysäsi liikkeelle tietynlaista suunnittelua ja toimintaa.

Somepäivitysten eettisyyttäkin on tärkeä pohtia

Päivityksiä tehneet hoitajat pitivät somea viestinnän välineenä, joka kautta omaiset ja läheiset saavat kurkistusikkunan asukkaiden arkeen. Osa hoitajista korosti myös somenäkyvyyden yhteiskunnallista merkitystä. Heistä oli tärkeää tuoda esiin hoivatyötä ja kertoa myös kaikesta hyvästä, jota siihen liittyy – julkisuudessa kun painottuvat usein vain alan ongelmat.

– He kokivat tehtäväkseen toimia lähettiläinä ja viestinviejinä esimerkiksi mahdollisille tuleville asukkaille ja heidän perheilleen. Ja toimia myös alan puolestapuhujina: tämä ei ole kauhea, vaan tosi ihana duuni, Levonius kuvailee.

Kaikki tutkijan kohtaamat hoitajat eivät suhtautuneet yhtä innostuneesti somepäivitysten tekoon. Jotkut kieltäytyivät tehtävästä kokonaan, koska heistä se ei kuulu hoitajien työhön. Jotkut taas kokivat, etteivät he osaa suomen kieltä riittävän hyvin päivityksiä tehdäkseen. Tosin tekstit päivityksissä olivat usein lyhyitä, sillä pääpaino oli valokuvissa.

Somen käyttö ikääntyneiden hoivassa herättää myös eettisiä kysymyksiä. Asiaa on Levoniuksen mukaan hyvä tarkastella esimerkiksi niiden asukkaiden näkökulmasta, joiden valokuvaamiseen ei ole saatu lupaa. Jos someen taltioidaan arjen mukavia hetkiä, jäävätkö he niistä paitsi?

Lisäksi Levonius kertoo pohtineensa eettisyyttä markkinoinnin näkökulmasta. Somepäivitykset voi mieltää myös hoivakodin markkinointimateriaaliksi.

– Vaikka muistisairaan asukkaan omaiselta olisi saatu kuvauslupa, asukas itse ei välttämättä ymmärrä, mikä on sosiaalinen media, eikä ehkä sitäkään, että kännykällä otetaan valokuvia. Tämäkin näkökulma on hyvä tiedostaa ja käydä asiasta keskustelua organisaatiotasolla.

Empatia ei ole höttöä vaan johtamisen kovaa ydintä

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella myös empatiaa, joka Levoniuksen mukaan ei ole vain yksilön tunne tai spontaani reaktio vaan koko työyhteisön asia.  Se rakentuu viestinnällisesti sanojen, eleiden, teknologioiden ja organisaation käytäntöjen kautta.

Empatian tietoinen vahvistaminen luo turvallista ilmapiiriä, jossa on sallittua keskustella esimerkiksi siitä, mikä omassa työssä kuormittaa.

– Empatia on työn voimavara, joka voi auttaa työyhteisöä ja organisaatiota voimaan paremmin. Se ei ole pehmeää, vaaleanpunaista höttöä vaan johtamisen ja liiketoiminnan kovaa ydintä, etenkin kun ollaan tekemisessä hoivan tai muiden palvelujen tuottamisen kanssa, Levonius sanoo.

Osana väitöstutkimusta syntyi Empatia-niminen videoreflektiomenetelmä, joka kiinnittää huomiota arvostavaan kohtaamiseen ja hyvästä oppimiseen. Tutkijan mukaan empatiaa on mahdollista oppia sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Somepäivitykset hoivakodin mukavista hetkistä ja välittävistä eleistä tekevät empatiaa omalla tavallaan näkyväksi. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa esitykset ovat aina rajattuja ja valikoituja ja kuvaavat vain välähdyksiä työn arjesta.

– Empatia voi myös kuormittaa ja velvoittaa työntekijöitä, jos siitä tulee osa työyhteisön ulkoista kuvaa somessa, Levonius huomauttaa.