Eettisissä kysymyksissä työnantajan ja työntekijän näkemykset eroavat ehkä toisistaan. Omantunnon kysymyksissä ei välttämättä ole selvää, onko työntekijällä oikeutta vaatia muutosta työhönsä sen perusteella, että se ahdistaa häntä.
Työntekijän kannattaa kuitenkin kertoa tilanteesta työnantajalleen ja esittää muutoksia, mutta jos työnantaja ei asioita korjaa, työntekijä voi olla yhteydessä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai työsuojelutarkastajaan.
Työsuojeluvalvonnassa eettinen kuormitus tulee esille erityisesti sote-aloilla huolipuheena. Kyse on yleensä työjärjestelyihin liittyvästä psykososiaalisesta kuormituksesta, kun työntekijä kokee, ettei työaika riitä hyvän hoidon antamiseen asiakkaalle tai kokenut hoitaja joutuu ottamaan vastuuta kokemattomien sijaisten puolesta.
– Tietooni ei ole tullut, että esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutusten eettisyys olisi noussut työsuojeluvalvonnassa esille. Varsinaisia tilastoja tai muuta tutkimustietoa meillä ei asiasta ole, parikymmentä vuotta työsuojelutehtävissä työskennellyt Tuija Rönnholm kertoo. Hän toimii ylitarkastajana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa työsuojelun vastuualueella.
Psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan osana työpaikan vaarojen arviointia. Työnantajalla on velvollisuus aktiivisesti ja järjestelmällisesti selvittää työpaikan vaarat työntekijän terveydelle ja vähentää kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa.
Miten sitten toimia yleisessä sote-aloilla yleisessä eettisessä ongelmassa, kun työaika ei riitä eikä sijaisia saada?
– Työnantajan kuuluu tehdä priorisointilinjaukset ja päätökset, niitä ei tule jättää yksittäisille työntekijöille, vastaa Rönnholm.
Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 1 /2021.
Tilaaja, lue TTT-lehden 1/2021 juttu Eettinen kitka kuormittaa, jossa teologian tohtori Ville Päivänsalo pohtii työelämän eettisiä kysymyksiä.
Mitä mieltä? Kommentoi!