Huomio! Jutun lopussa on kuvia hyvistä ratkaisuista Paavo Nurmi -stadionin työmaalta.

 

KUN BETONIKOKKAREET ja pattinginpätkät eivät loju jaloissa, työ sujuu paitsi turvallisemmin myös joutuisammin ja tehokkaammin. Tätä painottaa Rakennustoimisto Lainio & Laivorannan toimitusjohtaja, rakennusneuvos Jari Lainio.

Todennäköisesti siisteys on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että tapaturmaluvut ovat olleet alhaiset. Yritys on saanut useita alueellisia työturvallisuuspalkintoja pienten ja keskisuurten rakennusliikkeiden sarjassa 2010-luvulla. Tuohon aikaan yrityksessä työskenteli omaa väkeä nykyistä enemmän.

– Yleensä henkilötapaturmat ovat olleet meillä pienehköjä: viilto sormeen tai nilkan nyrjähdys pukilta laskeuduttaessa. Toistakymmentä vuotta sitten sattui vakavampi onnettomuus, kun ontelolaatan kannatinrauta kaatui työntekijän kantapäälle. Hän joutui olemaan silloin pitkään poissa työstä, sanoo Lainio.

Läheltä piti -tilanteet käsitellään mestaripalavereissa

Viime vuosina pieniä tapaturmia on sattunut vuosittain kolmesta neljään – paitsi vuonna 2021, jolloin niitä oli vain yksi eikä siitäkään aiheutunut korvauspäiviä.

Kuukausittaisissa mestaripalavereissa kirjataan ja käsitellään mahdolliset tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Läheltä piti -tilanteista ilmoittavat yleensä työnjohtajat. Myös muissa yrityksissä sattuneista onnettomuuksista keskustellaan, kun ne tulevat uutisista tietoon.

Yrityksen tapaturmalukuihin ei kirjata aliurakoitsijoiden tapaturmia. Alihankkijoita on varsinkin laatoitus-, tasoitus- ja muuraustöissä. Heidän osuutensa vaihtelee työkohteen mukaan. Esimerkiksi teollisuuskohteissa heitä on enemmän, ja saneerauskohteissa oman työn määrä on isompi.

– Usein jo sopimuksissa edellytetään, että ketjutuksessa on vain yksi tai kaksi urakoitsijaa. Tähän mekin pyrimme, Lainio sanoo.

Siirtovaunut, nostimet ja kantokahvat keventävät työtä

Jos työmaalla tarvitaan jotain työtä helpottavaa apuvälinettä, se pyritään hankkimaan. Esimerkiksi moottoroitu ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton oli kokeiltavana viime vuonna alakaton teossa, jossa käsiä joudutaan pitämään ylöspäin.

Tekninen johtaja Pekka Anttila on mielissään siitä, että nykyään välinevalmistajat ovat tuoneet apuvälineitä aiempaa enemmän markkinoille.

– Kasvanut tarjonta helpottaa paljon. Saatavilla on esimerkiksi uusia siirtovaunuja, nostimia, varrellisia hiomakoneita, ikkunoiden ja ovien kantokahvoja ja mattorullien siirtovälineitä.

– Työergonomiaa parantaa myös se, että nykyisin on saatavilla esimerkiksi kapeita kipsilevyjä, jotka painavat kolmanneksen vähemmän kuin leveät. Vanhojen kiinteistöjen saneerauksissa joudutaan siirtelemään ja kantamaan tavaroita paljon myös käsin, työsuojeluvaltuutettu Ossi Riski lisää.

Yhtenäiset käytännöt parantaisivat turvallisuutta

Riski on hoitanut pitkään työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tehtäviä ja löytää myös parannettavaa yrityksen toiminnasta. Hän toivoo työkohteisiin nykyistä yhtenäisempiä käytäntöjä ja niistä ohjeistusta työnjohdolle. Nykyisin esimerkiksi työmaavalaistus tai apuvälineiden saanti saattavat vaihdella. Samoin perehdyttämisessä on eroja: osalla työmaista perehdytys hoidetaan perusteellisemmin, osalla läpihuutojuttuna.

Lisäksi Riski nostaa esiin rakennusalalla yleisen ongelman: käyttöturvallisuustiedotteet monesti puuttuvat vaihtuvilla työmailla.

– Tähän pitäisi tarttua nykyistä tuntuvammin työsuojeluviranomaisen työmaatarkastuksilla. Työssä käsitellään maaleja, ohenteita, liimoja ja palomassoja. Peruskemikaalien lisäksi tulee välillä aivan uusia tuotteita, joten jonkinnäköinen luettelo aineista tarvittaisiin jokaisessa työkohteessa samaan tapaan kuin teollisuuden puolella.

 

Tilaaja, lue koko juttu Työmaan siisteys karsii tapaturmia

 

Hyvät käytännöt esimerkkityömaalla

 

Artikkeli on osa Työn keventämisen keinot käyttöön -hanketta, jossa TTT-lehti on mediayhteistyökumppani.