OECD:n selvitys viime helmikuulta paljastaa karulla tavalla Suomen työmarkkinoiden heikkouksia: ikääntyneiden miesten ja nuorten naisten työllisyysasteissa Suomi jää merkittävästi jälkeen muista Pohjoismaista.

Ikääntyvien työuran pidentämistä edistävät toimet ovat tärkeitä, koska Suomen työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle on politiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista.

Ikääntyneiden osuus työvoimasta vaihtelee eri aloilla

Ikääntyneet työskentelevät keskimääräistä useammin maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla. Myös julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut työllistävät suhteessa enemmän ikääntyneitä.

Tilanne on päinvastainen teollisuudessa, rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Niiden työpaikoissa 60–64-vuotiaat työskentelevät keskimääräistä harvemmin. Teollisuus- ja rakennusalalla näyttää olevan muita aloja vaikeampi jatkaa vanhuuseläkeikään saakka. Kaupan ala taas on perinteisesti ollut nuorempien suosiossa, ja todennäköisesti myös työnantajat ovat suosineet nuorempia työntekijöitä.

Koulutetut pärjäävät paremmin

Suurimmat erot työkyvyssä ovat fyysistä ja henkistä työtä tekevien työntekijöiden välillä. Aiemmin fyysistä työtä tekevien alhainen peruskoulutus oli esteenä uusien, fyysisesti vähemmän rasittavien töiden löytämiselle. Kun koulutustaso on noussut, ongelma on pienempi.

Todennäköisesti koulutus johtaa myös kiinnostavampiin ja vähemmän rasittaviin töihin, jolloin niissä halutaan olla pidempään. Koulutustaso onkin vanhimpien työntekijöiden joukossa selvästi korkeampi kuin saman ikäisessä väestössä keskimäärin. Kehitys tulee jatkumaan tämän suuntaisena, kun korkeakoulutettujen määrä yli 60-vuotiaissa kasvaa tulevina vuosina.

Käsitykset ikääntyneistä työntekijöistä ovat usein negatiivisia

Suomalaiset työeläkeyhtiöt selvittivät työnantajien käsityksiä ikääntyneistä työntekijöistä. Selvityksessä työnantajat toteavat, etteivät yli 50-vuotiaat työntekijät enää pysy mukana työtahdissa. Lisäksi heillä on terveysongelmia, josta aiheutuu sairauslomia. He eivät opi enää uutta, ovat muutosvastaisia ja urautuneet vanhoihin toimintatapoihin. Myös tietotekniikka tuottaa heille työnantajien mielestä vaikeuksia, koska osaaminen on vanhentunut.

Samasta selvityksestä käy kuitenkin myös ilmi, että työnantajat arvostavat ikääntyneen työntekijän kokemusta, näkemystä, ammattitaitoa, sitoutumista, vastuuntuntoa ja -kantoa, luotettavuutta, rauhallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja realistista suhtautumista asioihin ja ihmisiin.

Tuottavatko yli viisikymppiset arvoa työnantajalle?

Negatiivisille väitteille ei löydy selviä perusteita, vaikka yli 50-vuotiaat näyttävät itsekin uskovat siihen, ettei heillä ole enää kysyntää työmarkkinoilla.

Tutkimusten perusteella voi väittää, ettei tuottavuus riipu työntekijän iästä, vaan 60-vuotias voi olla yhtä tuottava kuin 40-vuotias. Iän tuoma työkokemus ja viisaus kompensoivat mahdollista työkyvyn heikentymistä.

Fyysisesti rasittavissa töissä työkyky voi kuitenkin ajan myötä muodostua ongelmaksi. Sitä vastoin henkinen ja sosiaalinen toimintakyky riittää useimmilla hyvin työuran loppuun asti, ellei ihminen sairastu. Toisaalta erot yksilöiden työkyvyssä kasvavat iän mukana, jolloin vaihtelu heikoimman ja vahvimman työntekijän välillä voi jopa samassa ammatissa olla erittäin suurta.

Teksti: Sirpa Salin, yliopettaja, TtT, gerontologinen hoitotyö
Hannele Palukka, dosentti, TKI-asiantuntija
Iällä ei ole väliä -hanke

Toimittanut: Kirsi Väisänen