Suomessa on reilut 200 arboristia eli puunhoidon ammattilaista. Ammattikunta on Suomessa vielä suhteellisen uusi, mikä on yksi selitys alan hyvään turvallisuustasoon. Onnettomuuksia ei ole juuri sattunut.

– Ei ole päässyt syntymään virheellisiä työtapoja, joista joku voisi sanoa, että näin se on aina ennenkin tehty. Ammattikunnalla on vahva, yhtenäinen osaaminen, sanoo arboristi Mika Vainionpää.

Arboristit ovat puunhoidon ammattilaisia, jotka hoitavat puita rakennetussa ympäristössä. Nykyään yhä suurempi osa työstä koostuu kaatojen sijaan puiden hoidosta, eli pitää tehdä oikeita toimenpiteitä, jotta puu pysyy turvallisesti pystyssä.

Mika Vainionpää on tehnyt puihin liittyviä töitä yli 20 vuotta. Arboristin koulutuksen hän aloitti kymmenen vuotta sitten. Hänen työnsä jakautuvat melko tasan sekä puiden kaato- että hoitotöihin.

– Työn tekee mielenkiintoiseksi se, että pitää osata hallita kokonaisuuksia. Perusteet turvalliseen työntekoon saadaan koulussa, mutta ammattitaito syntyy työn tekemisen kautta, hän sanoo.

Puihin liittyvien töiden lisäksi pitää osata myös hoitaa esimerkiksi liikennejärjestelyt sekä tehokkuus ja talous yrittäjänä. Yksinkertaisia työmaita ei ole olemassa.

Ennakoitava ihmisten toimintaa

– Vaikka kadun varressa sijaitseva työmaa on merkitty ja erotettu kulkuväylästä siimoilla ja työmaa-aidoilla, joskus ihmiset eivät välitä merkeistä vaan vaarantavat itsensä menemällä työskentelyalueelle. Pitää olla valmistautunut siihen, että ihmiset osaavat yllättää, Vainionpää kuvaa.

Hän toteaa, että puut eivät itsessään tarvitse ihmisen hoitoa, vaan niitä hoidetaan ihmisten takia: kukaan ei saa loukkaantua sen vuoksi, että puusta mätkähtää lahoava haara päälle.

Puihin on investoitu kaupungeissa ja taajamissa paljon rahaa istutuksesta kasvualustamuokkaukseen asti. Arboristi pystyy vaikuttamaan siihen, että puu pysyy oikeassa paikassa mahdollisimman pitkään.

– Jos esimerkiksi oksanhaarat eivät ole kiinnittyneet toisiinsa vaan haarassa on sisäänpäin kasvanutta kuorta, voimme pienentää haaraa oksaksi. Silloin ongelma ehkäistään ennen sen syntymistä.

Kommunikointi ykkösasia

Arboristi käyttää työvälineinään yleisimmin erilaisia sahoja sekä varusteinaan suojakypärää, valjaita ja köysiä. Myös erilaisia koneita tarvitaan paljon, kuten kuorma-autoa ja nostinta.

Työturvallisuus on kaiken edellä.

– Mitä haastavampi työmaa, sitä enemmän toteuttamista suunnitellaan. Voisi sanoa, että turvallisuus koostuu pienistä asioista ja että onnettomuus on monen pienen asian summa.

Jokaisesta yksityiskohdasta on pidettävä huolta, oli kyseessä sitten puun rakenneleikkaus, vanhan puun hoitoleikkaus tai vaikka kaato, joka voidaan tehdä suorana, kiipeillen, nostimella tai sahakouralla.

– On oleellista varmistaa tekeminen ja kommunikoida koko ajan radiopuhelimitse työkavereiden kanssa. Kommunikointi on työturvallisuuden kannalta tärkeimpiä asioita.

Vainionpää kertoo, että työmaalla jokaisella – myös juuri työhön tulleella harjoittelijalla – on mahdollisuus ja velvollisuus keskeyttää työ, jos hän kokee työturvallisuuden jollain tavoin heikentyvän. Jos sattuu läheltä piti -tilanne, asia otetaan esiin kaikkien kanssa, jotta virhe ei toistu.

Hänen yrityksessään, Pohjolan Kantojyrsintä- ja Arboristipalvelussa, työskennellään vähintään parin kanssa.

– Ja jos kyseessä on kiipeilytyö, työmaallamme on aina puusta pelastamiseen kykenevä toinen henkilö.

Vainionpään oma erityisosaaminen liittyy juuri kiipeilyyn: hän on vuosia osallistunut ammatillisiin kiipeilykisoihin ja myös opettaa alaa arboristikoulussa.

– Yksi tärkeimmistä lajeista puukiipeilykilpailuissa on loukkaantuneen henkilön pelastaminen puusta, joten erilaisia tilanteita ja tekniikoita tulee mietittyä paljon. Pohdinnat viedään työmaille edistämään työturvallisuutta.

Kokemuksia ulkomailta

Mika Vainionpää on kouluttautunut ja työskennellyt myös ulkomailla. Esimerkiksi Ruotsissa hän suoritti arboristien pelastuskoulutuksen, joka käsitteli pääasiassa ensiapua ja työturvallisuutta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Saksassa ja Australiassa.

– Yhdysvalloissa kävin lähinnä tutustumassa paikallisten työntekoon. Siellä kuolleisiin puihin kiipeäminen on vaikuttanut riskialttiilta, mutta Suomessa puut ovat pienempiä ja ongelmiin herätään aiemmin.

Suomessa arboristit ovat työturvallisuuden ammattilaisia, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa maissa.

– Meillä esimerkiksi tiedetään, että moottorisahaa käytetään kahden käden otteella niin, että ketjujarru suojaa sahan käyttäjää. Ympäri maailmaa on tapahtunut onnettomuuksia, joissa saha lyö kasvoihin tai ylävartaloon, koska on käytetty vain yhtä kättä.

Vainionpää toteaa, että kotimaassa onnettomuusluvut ovat lähes nollissa. Se on hänen mielestään hyvän ja yhtenäisen koulutuksen, työturvallisuudesta välittämisen ja työntekoon kuuluvan terveen järjenkäytön ansiota.

 

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 4/2020.