Ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta mainitsee esimerkin TT-laatan asennustyöstä, jossa pilarilinja kaatui. Asennustyön aikaisen tuennan rakennesuunnittelu oli ollut puutteellista.
Elementtiasennukseen liittyviä työtapaturmia on ollut aina, mutta viime vuosien aikana elementtiasennukseen liittyvät työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet.
– Voidaan jo ehkä puhua pienimuotoisesta huolestuttavasta negatiivisesta ilmiöstä rakennustyömailla, Koivisto toteaa.
Elementtiasennus on suosituin rakennustapa varsinkin asuntorakentamisessa. Elementit ovat pääosin betonielementtejä. Tuotantoketju elementtitehtaalta työmaalle lopulliseen kiinnitykseen asti sisältää monta vaarallista työvaihetta.
Koiviston mukaan väliaikaiseen tuentaan ja lopulliseen kiinnitykseen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeimmät tekijät elementtiasennuksen työturvallisuudessa. Niissä epäonnistuminen voi johtaa vakaviin seurauksiin.
– Jos lopullinen kiinnittäminen tapahtuu jälkibetonoinnilla, lujuuden kehitystä on seurattava erityisesti talvirakentamisessa.
Asennussuunnitelmia ei aina noudateta
Turvallisuuspuutteiden hallinta alkaa elementtien asennussuunnitelmasta. Kirjallinen suunnitelma ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei noudateta. Työsuojelutarkastajat ovat työssään huomanneet, että alkuperäisestä suunnitelmasta on poikettu.
Työturvallisuusmielessä haasteellisissa elementtiasennuksissa korostuu rakennesuunnittelijan ja työmaan johdon välinen yhteistyö.
– Kun suunnitelmasta joudutaan poikkeamaan, työmaan johdon täytyy eritoten varmistaa rakennesuunnittelijalta, voiko muutoksen tehdä ja mitä muita vaikutuksia alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeamisella on. Rakennesuunnittelijan on vielä hyväksyttävä elementtien asennussuunnitelma ennen elementtien asennusta, Koivisto kertoo.
Monta tarkasteltavaa seikkaa
Elementtien asennuksessa tulee huomioida muun muassa nostoapuvälineiden ja nostolaitteiden sopivuus elementtien asennukseen, putoamissuojaus, asennuksen aikana käytettävät työtasot, työtelineet, henkilönostimet, henkilönostokorit ja nousutiejärjestelyt.
Suunnitelmassa on selvitettävä nostotyössä käytettävä nostokalusto, taakkojen paino elementtityypeittäin, nostopaikat, nostoapuvälineet elementtityypeittäin, nostojen ohjaus ja mahdolliset rajoitukset.
Asennusnosturiksi on valittava torninosturi, ajoneuvonosturi tai muu suoritusarvoltaan riittävä ja muilta ominaisuuksiltaan tarkoitukseen suunniteltu ja soveltuva nosturi.
Nosturinkuljettajalla on oltava esteetön näköyhteys elementtivarastoon ja asennuskohteeseen. Nostojen ohjaus on toteutettava radiopuhelimilla, käsimerkeillä tai asianmukaisilla nosturikameralaitteistoilla. Kun torninosturissa ei ole näköyhteyttä varastoon tai asennuskohteeseen, on käytettävä nosturikameralaitteistoa.
Riittääkö osaaminen?
Asennustyöhön liittyen työntekijöiden perehdytys työtehtävään ja työmenetelmien opastus tulee olla riittävää, ja asentajan on tiedettävä oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät asiat. Elementtiasentajan on tunnettava elementtirakentamisen vaarat ja niiden torjunta.
Osaamisen varmistaminen on työnantajan työmaan päätoteuttajan vastuulla. Lisäksi työmaan päätoteuttajan ja yksittäisen työnantajan vastuulla on valvoa, että työn toteutus on kauttaaltaan turvallista.
Kiire haittaa toteutusta
Elementtien asennukset halutaan tehdä nopeasti rahaa säästäen, ja siksi työturvallisuus kärsii.
– Rakennuttajan tulisi antaa työmaan toteutukselle sellaiset aikamääreet, että jokainen työvaihe voidaan toteuttaa turvallisesti. Ikävä kyllä se on harvoin näin ja työvaiheita toteutetaan jatkuvassa kiireessä, ylitarkastaja Mikko Koivisto toteaa.
Mitä mieltä? Kommentoi!