Yksin kotona työskennellessä työhyvinvointiin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. Siihen vaikuttavat niin yhteisöllisyyden kokemukset, liikkuminen, terveellinen ruokailu kuin työn tauottaminenkin. Kun työpäivässä on vaihtelua ja huokoisuutta, sen jälkeen on voimia muuhunkin elämään.

Joissain organisaatioissa tunnin palaverit on lyhennetty 45 minuuttiin, jotta kokousten väliin jää vartin paussi. Keskellä päivää saattaa olla myös rauhoitettu aika, jolloin voi lounastaa rauhassa ja käydä vaikka pienellä kävelyllä. Usein etätyötä tekevä tietää itse, miten parhaiten irrottautua hetkeksi työajatuksista.

Kysyimme muun muassa sosiaalisessa mediassa siitä, millaisia keinoja etätyötä tekevät ovat löytäneet työpäivänsä keventämiseksi ja hyvinvointinsa tukemiseksi. Tällaisia vastauksia saimme:

Roskapussin vienti ulkoroskikseen antaa vähän liikuntaa ja happea. Muutama venyttelyliike silloin tällöin jumppapallolla. Herkuttelutauko. Kahvihetki sudokun parissa. Heti töiden jälkeen tunnin kävely, ettei ihan jäykisty.

Juttelen postia hakiessani naapuriyhtiön eläkeläisten kanssa pihalla.

Ennen päivän aloitusta yritän käydä ulkona edes pienellä kävelyllä. Jos on palaveri tai luento, jossa vain kuuntelen, nousen pienelle stepperilleni ja poljen. Meillä on myös taukoliikuntasovellus. Siinä on hyviä, lyhyitä taukojumppia, joita voi tehdä palaverin aikanakin. Pieni liikunta jopa auttaa kuunteluun keskittymisessä.

Olen aamuisin tehokkaimmillani, mutta en silti singahda suoraan työn ääreen. Tuo ryhtiä, kun naama ja tukka ovat ainakin auttavasti toimistokunnossa, vaikka en ketään tapaisi livenä tai Teamsissa. Samalla kuuntelen omaa soittolistaa Youtubesta. Se on mukava välietappi levon ja työmaan välissä ja auttaa siirtymään työmoodiin.

Kun tietsikkatyö tökkii, vaihdan hetkeksi kotitöihin. Pyykkikonetta tai tiskikonetta täyttäessä ajatus usein selkiää. Kuntopyörä on näin korona-aikana pelastanut liikuntapuolen. Pyörän selässä on myös käyty monta työpalaveria.

Minulla on urheilukello, johon tulee kerättyä askelia, eli se innostaa nousemaan välillä ylös. Kävelen, seison tai kyykkään nykyisin puhelujen aikana. Toimiston viikkopalaverin saa toteuttaa kävelykokouksena, minkä hyödynnän mahdollisimman usein.

Meillä on käytössä taukojumppaohjelma. Se lävähtää ruudulle kerran tunnissa. Lähes aina se tuntuu tulevan ´just väärään aikaan´, mutta olen aina yhtä tyytyväinen, kun päätän keskeyttää hommat ja tehdä ohjeiden mukaan. En tiedä, missä olisin ilman tätä ohjelmaa!

Minulla on jatkuvasti ainakin yksi kirja ja yksi sarja meneillään. Puoli tuntia tai kolme varttia jompaakumpaa ruokatunnilla auttaa irrottautumaan.

Pidän kahvakuulaa työpäivän ajan keskellä lattiaa. Se näyttää niin vaativalta ja odottavalta siinä, että ohi kulkiessani teen aina muutaman noston. Pieni hengästyminen kesken työpäivän tekee hyvää, ja nostojakin kertyy mukavasti ja helposti, kun tekee vähän kerrallaan pitkin päivää.

Yritän tehdä isomman satsin ruokaa päivälliseksi, jotta voin sitten säästää yhden annoksen seuraavan päivän lounaaksi. Nytkin on jääkaapissa eilinen korealainen nuudeliannos, joten oikein odotan lounashetkeä ja pidän silloin tauon töistä. Vain itselleen ei useinkaan viitsi eikä ehdi kokkailla kesken työpäivän, ja sitten tulee syötyä huonosti ja usein koneen ääressä.

Kävelylenkki lounastauolla. Mikäli puhelussa ei tarvitse kannettavaa, niin hyvällä kelillä kävelyä pihalla, roskisten vienti ja postin haku. Usein jos jokin asia ei meinaa sujua tai ratketa – pieni irtautuminen, ja pian sujuu taas. Talvella oli ihana kävellä lumikengillä lähimaastossa ja tauottaa.

Menen lounaalle keittiöön ja luen esimerkiksi aikakauslehteä, mutta mieluummin en ruudulta. Palaverien välissä voin nousta ja hakea alakerrasta vaikka hedelmän. Hetki pois koneelta. Meillä on myös virtuaalikahvituokioita tiimeittäin ja toimistoittain sekä kaffe på svenska, ja nyt alkaa sama myös in english. Niihin voi osallistua mielenkiinnon mukaan.

Pidän 30 minuutin lounastunnin, tosin vasta iltapäivällä. Syödessäni luen tai katson telkkaa. Selkeä breikki.

Olen sopinut etäaamukävelyjä 1–2 aamulle viikossa. Samalla tulee vaihdettua kuulumiset vanhojen tuttavuuksien kanssa ja tutustuttua paremmin uusiin ihmisiin omasta LinkedIn-verkostosta. Pidän kunnon lounastauon ja pyrin tällöin olemaan pois kännykän äärestä. Satunnaisesti myös meditaatiota ja jumppaa.

Jos työt joustavat, käyn ulkoilemassa keskellä päivää, muuten työpäivän päätteeksi. Samalla kuuntelen jotain kevyttä tai hauskaa fiktiota, joka tuulettaa päätä kuin virkistävä keskustelu kavereiden kanssa. Huomaan, että mieli menee helposti alavireiseksi, kun tekee kotona yksin töitä. Siksikin tekee hyvää kuunnella jotain, joka naurattaa ja keventää tunnelmaa. Kirjojen avulla pääsee myös hetkeksi muihin maailmoihin ja maihin, kun elämykset ja reissut ovat tauolla.

Teksti on osa TTT-lehdessä 3/2021 ilmestynyttä juttua Rytmikästä etätyöpäivää!