Työturvallisuuslakia ei voi sivuuttaa, kun työntekijä tekee etätyötä. Oikeastaan työntekijä ei itse voikaan valita vapaasti, missä hän milloinkin työtään tekee. Kahvila tai juna ei lakia tulkittaessa voi toimia etätyön tekemisen paikkana, koska se ei todennäköisesti täytä näyttöpäätetyöskentelylle asetettuja vaatimuksia.

Laissa todetaan, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Uusi työturvallisuuslaki ottaa huomioon myös työntekijän yksilölliset ominaisuudet, jolloin tarkkailun kohteena on myös yksilön turvallisuus ja terveys työssä.

Etätyöpaikka tulisi määritellä

Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden toteutumisesta tulee sopia etätyöjärjestelyissä. Näin sanovat Etätyön malli: Yksityiselämän suoja ja työturvallisuus etätyössä -hankkeen tutkijat. Tutkimushankkeen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Tutkijoiden mukaan etätyöpaikka tulee määritellä, jotta työnantaja voi varmistua, ettei työskentely vaaranna työntekijän terveyttä ja turvallisuutta.

Tämän varmistaakseen työnantaja voi edellyttää, että työntekijä antaa etätyöpisteensä ominaisuuksista selvityksen. Sen voi antaa esimerkiksi tarkastuslistan avulla.

Työnantaja voi myös vaatia työntekijää ilmoittamaan päivittäisen etätyöpaikkansa osana työajan seurantaa.

Työaikaa on seurattava

Etätyössä saattaa unohtua, että työnantaja on aina velvollinen seuraamaan myös työntekijänsä työaikaa.

Työaikakirjanpitoon on merkittävä säännöllinen työaika ja muun muassa erilaiset lisä- ja ylityötunnit. Työnantajan tulee huolehtia myös etätyön tauotuksesta – näin on tietysti myös työpaikalla tehtävässä työssä.

Näyttöpäätetyötä koskevassa valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että työnteko on järjestettävä niin, että tauot tai toiminnan muutokset keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön.

Etätyön tekemisestä sovittava

Työturvallisuuslaki on pakottavaa oikeutta. Se tarkoittaa, etteivät työnantaja ja työntekijä voi keskenään sopia asioista eri tavalla kuin laissa todetaan.

Pakottavaa lainsäädäntöä on säädetty joko yleisen edun tai heikomman osapuolen suojaamiseksi. Työnantajan vastuulla on siis huolehtia lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden ja vaatimusten toteuttamisesta.

Ennen etätyön aloittamista tulisi käydä keskustelu, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat etätyösopimuksen. Virkasuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävä etätyö on taas järjestettävä erillisellä määräyksellä eikä sopimuksella.

Sopimuksesta tai määräyksestä on käytävä selvästi ilmi työnantajan hyväksymät etätyöpaikat tai niiden määräytymisen perusteet.

Yksityisyyden suoja huomioitava

Työkyvyn turvaaminen etätyössä on haasteellista yksityiselämän suojan vuoksi. Työnantajan toimipisteessä tapahtuvaa valvontaa ohjaa työelämän tietosuojalaki. Lakia ei kuitenkaan sovelleta kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin.

Työntekijän ei tarvitse päästää kotiinsa työnantajan edustajaa tai vaikka työterveyshuollon ammattilaista esimerkiksi työpaikkaselvitystä varten. Toki hän voi halutessaan sen tehdä.

Työnantaja ei voi myöskään kuunnella tai katsella työntekijää hänen kotonaan tai kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Se olisi puuttumista työntekijän yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan.

Työntekijän käyttämissä yhteydenpito-ohjelmissa voi olla tilatietotoiminto, joka näyttää, milloin työntekijä on paikalla. Se perustuu esimerkiksi näppäimistön käyttöön tai hiiren liikutteluun. Jos liikettä ei ole ollut vaikka kymmeneen minuuttiin, se ilmaisee työntekijän olevan poissa.

Toiminnon käyttö on ongelmallista muun muassa silloin, kun työntekijän tehtäviin kuuluu teksteihin perehtymistä tai puhelimeen vastaamista.

Tällaista näyttöpäätemonitorointia ei voida pitää välttämättömänä työturvallisuuden toteuttamiseksi.

– Esimerkiksi pelkkä näppäimistön tai hiiren käytön aktiivisuuden seuranta eivät ole luotettavia tapoja valvoa etätyön tekemistä, eikä niiden kaltaisilla yksittäisillä teknisillä tavoilla kannata seurata työn tehokkuutta tai tuloksia, toteaa tutkijaryhmään kuulunut lehtori Sari Korhonen Haaga-Heliasta.

Sovellukset työnantajan apuna

Työnantaja on kuitenkin velvollinen puuttumaan etätyössä havaittuihin työntekijän työkykyä vaarantaviin epäkohtiin, kuten tauotta työskentelyyn. Miten hän sitten voi toteuttaa seurantaa?

Ehkäistäkseen terveyshaittoja työnantaja voi tarjota työntekijöilleen tauotus-, liikunta- ja hyvinvointisovelluksia. Ne kannustavat huolehtimaan ergonomiasta, venyttelemään ja lisäämään fyysistä aktiivisuutta, vaihtamaan työasentoja sekä vähentämään toistoa.

Sovellus voi esimerkiksi muistuttaa tauon pitämisestä tai tarjota lyhyen liikuntavideon aika ajoin.

Tällaisten sovellusten käyttöä saa seurata ja siten esimerkiksi valvoa säännöllistä taukojen pitämistä. Jos työnantajalla on mahdollisuus edes osin käsitellä sovelluksen avulla kerättäviä henkilötietoja, työnantajan tulee etukäteen määritellä tietojen käsittelyn tarkoitus.

Työnantaja saa tässäkin tilanteessa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Sovellusten tarjoamia terveystietoja tai muita arkaluontoisia tietoja ei ole lupa kerätä.

Taukojen kirjaus helpoksi

Etätyön tunnettuja riskitekijöitä on työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen. Tauotuksen seurannalla voidaan parantaa hyvinvointia ja vähentää kuormittumisen riskiä.

Työajan seurantaan kannattaisi Sari Korhosen mielestä merkitä, onko kyseessä esimerkiksi lounastauko tai virkistystauko. Ne antavat paremman käsityksen tauoista kuin pelkkä paikalla- tai poissa -merkintä.

– Kirjaustavan tulisi olla yksinkertainen. Erityisesti mikrotaukojen kirjaaminen on turhauttavaa ja jää varmasti tekemättä, jos kirjaaminen kestää pidempään kuin itse tauko, hän sanoo.

 

Näyttöpäätetyössä huomioitavaa

! Työnantajan on arvioitava työpisteet työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta ottaen erityisesti huomioon mahdollisesti näölle aiheutuvat vaarat sekä haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen.

! Näyttöpäätetyön aiheuttaman haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen vähentämiseksi työnantajan on järjestettävä työnteko siten, että tauot tai toiminnan muutokset keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön.

Lähde: Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 1405/1993