Sosiaalisen median käyttö työssä yleistyy nopeasti, kirjoittaa Minna Janhonen blogissaan.

Viimeisen vuoden aikana on siellä täällä tehty pieniä selvityksiä siitä, millä tavalla sosiaalinen media vaikuttaa työhön ja miten sosiaalinen media on otettu työvälineenä vastaan.

Vuoden 2014 Työolobarometrin mukaan ylemmät toimihenkilöt käyttävät eniten sosiaalista mediaa. Suurimmat sosiaalisen median käytöstä koituvat hyödyt liittyvät tiedonhankintaan ja jakamiseen sekä uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteiden hoitoon. Työsuojeluhenkilöstöön kohdistuvan Työsuojelupaneeli-kyselytutkimuksenkin mukaan sosiaalisen median käyttö koetaan työpaikoilla hyvin myönteisenä asiana.

Kuitenkin sosiaalisen median hyödyntäminen työssä on kohdannut monia esteitä. Suurimmaksi esteeksi useilla työpaikoilla koetaan sosiaalisen median käytön yhteensopimattomuus vallitsevan toimintakulttuurin kanssa. Sosiaalisen median käyttöä pidetään usein edelleenkin ”Facebookissa surffailuna” eikä oikeana työn tekemisenä.

Sosiaalisen mediaan sisältyy myös monia uhkakuvia. Työpaikoilla pelätään, että työntekijät altistuvat epäasialliselle palautteelle, ajanhallinta heikkenee ja tietoturvariskit kasvavat.

Mikä sitten neuvoksi työpaikoille, jotka haluaisivat hyödyntää sosiaalista mediaa? Yhteisten suuntaviivojen ja pelisääntöjen laatiminen auttaa ymmärtämään, mikä on sosiaalisen median rooli omassa työssä ja miten sitä käytetään siten, että se ei lisää työkuormitusta.

Toimintakulttuuria ja -tapoja tulisi muokata siten, että sosiaalinen media sisältyy sitä käyttävien ihmisten virallisiin tehtäviin. Työpaikoilla tulisi myös miettiä sitä, miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa hyvinvointiin. Useallakaan työpaikalla ei ole tarkoituksenmukaista, että työntekijät ovat tavoitettavissa someviestimienkään kautta 24/7.

Sosiaalinen media on kuulunut aktiivisena osana omiin työpäiviini nyt noin kahden vuoden ajan. Kokemukseni ovat olleet voittopuolisesti positiivisia. Käytän työhön liittyvissä asioissa Twitteriä ja LinkedIniä, jotka ovat eniten hyödynnettyjä sosiaalisen median työkäytön kanavia.

Olen päässyt mukaan kiinnostaviin keskusteluihin Twitterissä ja saanut vaihtaa ajatuksia sellaisten ihmisten kanssa, joita en olisi muutoin ehkä koskaan tavannut. Pakko myöntää, että tempaudun mukaan keskusteluihin välillä myös vapaa-ajalla – herkullista ajatustenvaihtoa on vaikea jättää väliin!

Jaan omat kirjoitukseni aina myös LinkedIniin, minne päivitän lisäksi tiedot niistä projekteista, joissa olen kulloinkin mukana. Sitä kautta verkostoidun sekä uusien että vanhojen tuttavuuksien kanssa. Pari kertaa olen kohdannut reipasta kritiikkiä omia kirjoituksiani kohtaan, mutta en suoraan itseeni kohdistettuna, vaan osana muiden käymiä keskusteluja.

Sosiaalinen media on oivallinen lisä perinteiseen tiedonhankintaan. On totta, että kaikkia työssäkäyviä sosiaalisen median työkäyttö ei tule koskemaan, eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Kuitenkin mahdollisuus hankkia tietoa sosiaalisen median kautta ja osallistua siellä käytäviin keskusteluihin on kaikkien ulottuvilla.

On kuitenkin muistettava, että medialukutaito on tärkeä nykypäivän työelämässä ja muussakin elämässä. Se pätee niin sosiaaliseen kuin muuhunkin mediaan. On oltava kriittinen ja hankittava tietoa monista eri lähteistä kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Minna Janhonen työskentelee erikoistutkijana Työn vaatimukset ja voimavarat -tiimissä Työterveyslaitoksessa.
Twitter: @minnajanhonen

Lue myös aihetta sivuava TTT-lehden 1/2015 pääkirjoitus: Etätöissä vilttihatun laidalla