Onnistunut työturvallisuuden johtaminen edellyttää oikeaa motivaatiota, sopivien työkalujen käyttöä ja toimivaa yhteistyötä työpaikan sisällä. Lisäksi tarvitaan osaamista.

Työturvallisuuskeskuksen uusi strategia korostaa johtamisen merkitystä työturvallisuuden ja työsuojeluyhteistyön kehittämisessä. Strategiassa on visiona kuvattu tilanne, jossa kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoa jatkuvasti parantaa työturvallisuutta.

Osaamisen ylläpito ja kehittäminen ovatkin johtamisen avaintekijöitä. Tämä näkyy myös uudessa työterveyden ja työturvallisuuden (TTT) johtamisen ISO 45001 -standardissa. Siinä edellytetään, että organisaatio määrittelee ja varmistaa kaikkien TTT-toiminnan tasoon vaikuttavien työntekijöiden pätevyyden. Vaatimus ulottuu välillisesti myös urakoitsijoihin.

Työturvallisuuden hallitsemiseksi organisaatioilla on oltava riittävästi osaamista kaikista työturvallisuuden osatekijöistä: fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista työolosuhteista.

• Fyysiset työolosuhteet tarkoittavat esimerkiksi työpaikan ergonomiaa, järjestystä ja siisteyttä sekä altistumista melulle tai kemikaaleille.
• Psyykkiset työolosuhteet voivat liittyä esimerkiksi työyhteisön toimivuuteen, väkivallan uhkaan sekä häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun.
• Sosiaaliset työolosuhteet muodostuvat esimerkiksi yhteistyön ja tiedonkulun toimivuudesta sekä henkilöiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Työturvallisuus koostuu siis hyvin erilaisista asioista, joiden hallinta edellyttää tietoja ja taitoja. Osaamista tarvitaan sekä itse ilmiöistä ja niiden terveysvaikutuksista että ilmiöiden arviointiin ja hallintaan liittyvistä menetelmistä ja työkaluista.

Riittävä asiantuntemus on perusedellytys myös onnistuneelle riskinarvioinnille. Työturvallisuuslaissakin korostetaan osaamisen merkitystä vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia, päteviksi varmistettuja asiantuntijoita.

Laissa viitataan erikseen työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käyttöön ja työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen. Työterveyshuolto onkin työpaikan ensisijainen työturvallisuuden osaamisen tuki. Mutta usein, esimerkiksi vaikeissa työympäristöasioissa, työterveyshuollonkaan osaaminen ei riitä. Silloin on syytä käyttää apuna esimerkiksi erityisiä työhygienian tai ergonomian asiantuntijoita.

Työturvallisuuden johtamiseen liittyvä osaamisen tarve riippuu paljolti yrityksen tai organisaation toimialasta – työturvallisuus edellyttää erilaista osaamista esimerkiksi rakentamisessa kuin toimistotyössä.

Osaamisen hallitsemiseksi on tiedostettava osaamisen tarpeet, arvioitava omat resurssit ja tunnistettava ulkopuolisen avun tarve. Kaikissa organisaatioissa tulee korostaa myös koko henkilöstön työturvallisuusosaamista. Jokaisen työntekijän on riittävän hyvin tunnettava omaan työhönsä liittyvät vaaratekijät, jotta hän osaa välttää liiallista kuormittumista ja altistumista sekä tunnistaa erityisiä toimenpiteitä vaativat vaaratilanteet.

 

Rauno Hanhela työskentelee Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajana.

LISÄÄ AIHEESTA:
www.ttk.fi > Työturvallisuus ja työsuojelu > Työturvallisuuden perusteet > Työturvallisuuden johtaminen