Valtiotieteiden tohtori Katri Halen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Tutkimuksen mukaan kokemukset huonosta johtamisesta ja ikäsyrjinnästä lisäävät useimmiten aikeita siirtyä eläkkeelle.
Väitöskirjatutkimusta varten Halen tutki yli 50-vuotiaita palkkatyötä tekeviä, jotka usein ovat paitsi työntekijöitä myös puolisoita, vanhempia ja isovanhempia sekä iäkkäiden vanhempiensa lapsia. Eri rooleissa heihin kohdistuu joskus keskenään ristiriitaisiakin odotuksia ja velvoitteita.
Tutkimukseen osallistuneet palkansaajat ovat tietoisia ikäpolitiikan mukaisesta tavoitteesta pidentää työuria, mutta eivät koe sen juuri velvoittavan itseään. Joustava eläkeikä ja taloudelliset kannustimet vaikuttavat työssä jatkamiseen, mutta vain rajallisesti. Velvoitteet lähipiirissä koetaan yleensä niitä merkityksellisemmiksi.
Eläkeiän nostamispaineet, ikääntyneitä työntekijöitä syyllistävä puhe ja työpaikkojen ikäsyrjiviksi koetut käytännöt antavat ristiriitaista viestiä siitä, mitä ikääntyneiltä odotetaan. Toimiminen ”oikein” eri suunnista tulevien odotusten ja velvoitteiden välisessä ristipaineessa on hankalaa.
Joustoja toivotaan
Joustava eläkeikä, joka mahdollistaa työssä jatkamisen elämäntilanteen ja erityisesti oman jaksamisen mukaan, koetaan erityisen hyväksi ja toimivaksi järjestelyksi. Se huomioi yksilön tarpeet, mutta tarjoaa ikääntyneiden mielestä myös työnantajalle mahdollisuuden hyödyntää kokeneiden työntekijöiden osaamista mahdollisimman pitkään.
Raha motivoi joitakin työssä jatkamiseen, vaikka sen ei katsotakaan kartuttavan jaksamista. Kaivattua lisäpotkua ja voimia työuran jatkamiseen tuo sen sijaan vuorotteluvapaa, joka tauottaa puuduttavaksi tai raskaaksi koettua työtä sopivasti. Aiemmin käytössä olleen osa-aikaeläkkeen katsottiin toimineen kaivattuna työn keventäjänä.
Jo pelkästään erilaisten tauotus- ja keventämisvaihtoehtojen olemassaolo mahdollisina työelämän varaventtiileinä lisäävät uskoa siihen, että niiden varassa kenties jaksaa sinnitellä työssä eläkeikäänsä asti tai vielä sen jälkeen.
Selviääkö ikääntyvä työstä entiseen tapaan?
Tietoisuus keskimääräisen elinikäodotteen noususta antaa monelle toivoa useammasta eläkkeellä vietetystä vuodesta. Siihen, että nämä vuodet voisi viettää terveenä, ei välttämättä kuitenkaan uskota. Työelämän tiukennukset tuntuvat uhkaavan monen mahdollisuuksia päästä eläkkeelle ”tolkullisessa kunnossa”.
Moni kokee työolosuhteensa tai koko työelämän hyvinkin kuormittaviksi. Osin tämän ymmärretään johtuvan omasta ikääntymisestä, mutta myös työtehtävissä koetut muutokset, osaamisvaatimusten kasvu ja kiire ovat ajaneet monet ahtaalle. Samanaikaisesti lähipiirin avuntarve on joillakin kasvanut suureksi, mikä vaikeuttaa työstä palautumista.
Ikääntyneet työntekijät kokevat syrjintää
Tutkimukseen osallistuneilla on kokemuksia työssä jatkamisen hankaloittamisesta työpaikalla, ja se on aiheuttanut turhautumista. Ikääntyneet työntekijät ovat tulkinneet, että heitä yritetään savustaa pois työpaikastaan. Keinoja ovat olleet koulutuksen epääminen, kehittämistyöstä ja -projekteista ulossulkeminen, työtehtävien yksinkertaistaminen tai tarkoituksellinen uuvuttaminen kohtuuttoman työmäärän alle.
Koska työpaikan jättäminen olisi monelle tarkoittanut tipahtamista kokonaan työelämästä, epätyydyttävääkin työtilannetta on yritetty sietää. Ikäsyrjintä vaikuttaa mahdollisuuksiin vaihtaa työpaikkaa, mikä saa monen työssään kärsivän tuntemaan itsensä loukkuun ajetuksi. Valtiovallan kehotus työurien pidentämisestä ja työpaikkojen ikäsyrjivät käytännöt ovat kuin kaksi kättä, jotka toimivat samaan aikaan eri suuntiin, tiivisti eräs haastateltava asian.
Löytyykö haluja ongelmien ratkaisuun?
Vaikka aineistossa on esimerkkejä myös siitä, miten työpaikoilla on löydetty ratkaisuja eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden ja osaamisen yhteensovittamisesta ja hyödyntämisestä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, halukkuutta tällaisten ratkaisujen kehittämiseen tai soveltamiseen ei ole tuntunut laajemmin löytyvän.
Ikääntyneiden työntekijöiden mielestä ikääntyneitä syyllistävät tulkinnat toimivat työurien pidentämistavoitetta vastaan. Syytökset siitä, että ikääntyneet työssä jatkajat vievät nuorempien työpaikat, tai siitä, että eläkeläiset muodostavat kestämättömän taloudellisen taakan työssä oleville sukupolville, koetaan kohtuuttomiksi.
Ikääntyneet työntekijät pitävät itseään hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaneena sukupolvena, jonka työpanoksella hyvinvointia on rakennettu nykyisille ja tuleville sukupolville. Keskittyminen eläkeikien nostamiseen porkkanoiden ja keppien avulla koetaan keinotekoiseksi ja kapeakatseiseksi. Vaikka eläkei’illä on toki signaali- ja kannustinvaikutuksensa, todelliset ratkaisun avaimet näyttäisivät olevan muualla.
– Kansakunnan kannalta pidän ihmisten työssäjaksamisen ykkösasiana sitä, että kokemusta arvostetaan, osaamista hyödynnetään, mielipidettä kuullaan ja ihmistä kunnioitetaan. Ellei näin tehdä, eläkeikä ei tule nousemaan, vaikka ikärajoja miten aseteltaisiin, kiteytti asian yksi tutkimukseen osallistuneista, opetustehtävissä oleva 58-vuotias mies.
Teksti: Katri Halen, toimittanut: Kirsi Väisänen
Mitä mieltä? Kommentoi!