Työntäyteisen viikon päätteeksi laiskotti. Pääkirjoituksen idea antoi odottaa itseään. Olin jo vitkutellut riittämiin. Olisiko tekoälystä apua?
Ei, sitä olin kokeillut jo aiemmin. Tekoäly ei osaa kirjoittaa kiinnostavaa pääkirjoitusta, vaan tuloksena on geneerinen aikaansaannos, jonka lukeminen tuskin innostaa ketään. Tiedätkö miksi?
Siksi, että tekoälyn taustalla olevalla kielimallilla on rajallisuutensa. Vaikka Bing tai ChatGPT tuottaa kohtuullisen loogisia tekstejä, se ei päihitä ihmisen luovuutta. Sen tuotos perustuu ihmisen kirjoittamiin teksteihin, jotka sille on syötetty. Tekoäly voi yhdistellä sanoja ja lauseita järkevästi, mutta se ei synnytä uusia ideoita tai luo omaperäisiä jännitteitä, jotka tekevät tekstistä koukuttavan.
Tekoälyllä ei ole intuitiivista tai syvällistä ymmärrystä maailmasta tai kulttuurista. Sillä ei ole myöskään tunteita tai kokemuksia, jotka voivat tuoda inhimillisyyttä ja empatiaa kirjoitukseen.
Tekoäly kiinnostaa ja huolettaa. Ihmiset eivät halua jäädä kehityksen ulkopuolelle. Jotkut pelkäävät työpaikkojensa puolesta, ja toiset haluavat päästä vähän helpommalla – kuten minä nyt kirjoittamisen kanssa.
Eipä huolta! Tekoälyn perusteet oppii melko helposti. Itse kirjauduin opiskelijaksi maksuttomalle kurssille, joka perehdyttää tekoälyyn käytännönläheisesti.
Kurssi vahvisti ajatustani, että olen käyttänyt tekoälyä jo pitkään. Minun ei vain ole tarvinnut perehtyä asiaan. Algoritmi tarjoilee työhöni liittyvää sisältöä loputtomasti. Minun tehtäväni on suodattaa tieto ja kysyä lisää.
Vapaa-ajallakin tekoäly hyödyttää. Suoratoistopalvelu ehdottaa uutta kuunneltavaa mieltymyksieni perusteella. Kielenopiskelusovellus valikoi juuri minulle soveltuvat harjoitteet. Jos puolisoni maastopyörälenkillään täräyttää kiveen ja kaatuu, kypärässä oleva tunnistin hälyttää viipymättä kännykässäni ja paikantaa apua tarvitsevan.
Tulen tietoiseksi tekoälyn mahdollisuuksista pikkuhiljaa. Tämän lehden työturvallisuusjuttua varten perehdyin tekoälyn käsitteisiin. Yksi niistä on neuroverkko, joka jäljittelee aivojen hermoverkon toimintaperiaatetta. Neuroverkot ovat esimerkiksi kuvantunnistuksen ja puhetta tekstiksi muuntavien sovellusten taustalla.
Hiljattain opin myös, että isot lehtitalot käyttävät tekoälyä klikkiotsikoiden valinnassa. Otsikon tähän tekstiin annoinkin tekoälyn tehtäväksi. Sitäkin jouduin vähän parantelemaan.
P.S. Jos käytät tekoälyä kirjoittamisen apuna, varaudu tarkistamaan tuotos myös virheiden varalta.
Tekoälyllä ei ole tunteita tai kokemuksia, niinpä ja sen huomaa. Kiitos tämän seikan nostamisesta!