Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut turkulaisen ravintolan edustajan 80 päiväsakon rangaistukseen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi tämän on maksettava yli 20 000 euroa saamatta jääneitä palkkoja. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Ulkomaalaistaustainen työntekijä oli työskennellyt etnisessä ravintolassa kuukausia ilman varsinaista palkkaa. Hän oli tehnyt liki 12-tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa.

Työntekijä oli saapunut Suomeen vuonna 2015. Hän oli etsinyt työtä saadakseen työperusteisen oleskeluluvan. Työntekijä kertoi oikeudessa, että työnantaja oli luvannut hoitaa työnteko-oikeuteen liittyvät viranomaisprosessit työntekijän puolesta.

Työsuhde oli jatkunut usean kuukauden ajan niin, että työntekijä oli tehnyt siivoustöitä ja ravintolan aputöitä ravintolassa. Tuona aikana hänelle oli maksettu vain pieniä määriä käteistä arjen tarpeisiin.

Työnantaja väitti, että kyse oli ollut kahden viikon palkattomasta harjoittelusta, jonka jälkeen työntekijä olisi viettänyt ravintolassa vain vapaa-aikaansa. Oikeus kuitenkin katsoi, että todistajien kertomukset tukivat työntekijän käsitystä tapahtumista.

Palkaton työnteko ei kuulu työelämään

Työsuojelun lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että palkaton työskentely ei kuulu suomalaiseen työelämään.

– Valitettavan usein kuulee, että työskentely alkaa pitkällä palkattomalla harjoittelulla, mikä ei vastaa työlainsäädäntöä, ellei harjoittelu liity koulutukseen, Eriksson kertoo.

Myös työnantajan rooli työntekijän oleskelulupa-asioissa ymmärretään usein väärin. Työntekijän pitää hakea oleskelulupaa itse, joten työnantaja ei voi hakea oleskelulupaa hänen puolestaan. Työnantaja voi kuitenkin neuvoa työntekijää oikean hakulomakkeen valinnassa.

 

Lähde: Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote 13.1.2023