Helsingin käräjäoikeus on tuominnut hieronta-alalla toimivan yrityksen toimitusjohtajan yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen useista rikoksista. Toimitusjohtajan katsottiin syyllistyneen muun muassa viiteen törkeään kiskontaan, yhteen kiskonnan tapaiseen työsyrjintään ja kolmeen työsyrjintään, luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöön sekä kahteen nuorten työntekijöiden suojelusäännösten rikkomiseen.

Muun muassa ihmiskauppaa ja kahta kiskonnantapaista työsyrjintää koskevat syytteet hylättiin. Käräjäoikeus antoi tuomionsa toukokuun lopussa, eikä se ollut vielä lainvoimainen.

Suurin osa yrityksen työntekijöistä työskenteli hieronta- ja asiakaspalvelutehtävissä, ja osa heistä teki pitkää työpäivää. Työntekijät saivat provisiopalkkaa hieronnoistaan, vaikka he olivat työpaikalla myös hierontojen välissä. Käräjäoikeus piti työaikana koko sitä aikaa, jonka asianomistajat olivat työskennelleet ja päivystäneet liikkeessä.

Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan törkeästä kiskonnasta, koska osa asianomistajista oli ollut taloudellisessa tai muussa ahdingossa ja riippuvaisia työnantajasta. Heillä ei ollut ymmärrystä Suomen lainsäädännöstä, yhteiskunnasta ja toimintatavoista. Toimitusjohtaja oli käyttänyt tätä hyväkseen ja saanut siten taloudellista etua.

Hyväksikäyttöä usealla tavalla

Käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan lisäksi asettaneen asianomistajat palkkauksen ja osin myös työaikojen osalta epäedulliseen asemaan kansalaisuuden ja kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella.

Yrityksessä oli työskennellyt myös alaikäisiä muun muassa pyykinpesussa. Kaksi lapsista oli niin nuoria, ettei heitä olisi saanut ottaa töihin. Lisäksi asiakaspalvelussa työskennelleen lapsen katsottiin joutuneen palkkauksen osalta huomattavan epäedulliseen asemaan. Käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan käyttäneen hyväksi asianomistajan iästä johtuvaa ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä.

– Työperäisessä hyväksikäytössä tekijä pyrkii tyypillisesti saamaan taloudellista hyötyä käyttämällä hyväksi uhrin ahdinkoa, tietämättömyyttä tai riippuvaista asemaa. Ilmiötasolla kyse on samasta asiasta, mutta hyväksikäyttö voi ilmetä monin eri tavoin. Sen vuoksi myös eri rikosnimikkeet voivat tulla kyseeseen, toteaa työsuojelun lakimies Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista työsuojelutarkastuksilla ja ilmoittaa rikosepäilyt poliisille. Ilmoitusvelvollisuus laajeni tämän vuoden kesäkuussa myös kiskonta- ja petosrikoksiin.

 

Lähde: Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote 31.5.2023