Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut tekstiilihuoltopalvelualan yrityksen toimitusjohtajan ja asiakkuusjohtajan työturvallisuusrikoksesta. Toinen heistä sai 15 ja toinen 30 päiväsakkoa. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi yhtiölle 15 000 euron yhteisösakon.

Tapauksessa oli asianomistajana yrityksen palveluksessa työskennellyt henkilö, joka oli kokenut työantajan edustajan kohdelleen häntä asiattomasti. Hän oli myös kokenut kuormittuneensa työssään haitallisesti muun muassa puutteellisen perehdytyksen ja liiallisen työmäärän takia.

Lähiesihenkilönä toiminut asiakkuusjohtaja oli muun muassa kosketellut työntekijää epäasiallisesti, nimitellyt, viestinyt epäasialliseen romanttiseen sävyyn sekä kommentoitunut tai kehunut tämän ikää ja ulkonäköä. Hän oli myös ehdotellut tapaamisia ja vähätellyt tämän työmäärää. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkuusjohtaja oli toiminut tahallisesti ja ymmärtänyt toimintansa olevan ei-toivottua, asianomistajaa ahdistavaa häirintää.

Käräjäoikeus totesi, että esihenkilön pitäisi jo asemansa perusteella ymmärtää terveyttä vaarantavan toiminnan rikkovan työturvallisuusmääräyksiä. Asiakkuusjohtaja oli itsekin todennut, ettei olisi menetellyt kaikilta osin samoin, jos alainen olisi ollut miespuolinen henkilö.

Kuormittumiseen ei reagoitu tarpeeksi ajoissa

Asianomistaja oli yhtiössä ensimmäinen työntekijä, joka työskenteli kokonaan etänä. Yhtiössä oli tehty työpaikkaselvityksiä ja vaarojen arviointia eri toimipisteillä. Vaikka arvioinneissa oli sivuttu etätyöhön liittyviä toimistotyön riskejä, käräjäoikeus katsoi arvioinnin olleen riittämätöntä työntekijän tehtävää ajatellen. Lisäksi käräjäoikeus piti tämän tehtävänkuvaa epäselvänä ja perehdytystä puutteellisena.

Työnantajan tietoon oli tullut jo vuonna 2021, että asianomistaja on kuormittunut työssään terveyttä vaarantavalla tavalla. Tämän jälkeen hänen tilanteestaan oli keskusteltu monta kertaa, mutta työnantaja ei ollut ryhtynyt riittäviin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja tilanteen parantamiseksi.

Käräjäoikeuden mukaan tämä olisi pitänyt tehdä viimeistään silloin, kun asianomistaja oli jäänyt ensimmäisen kerran sairauslomalle maaliskuussa 2022. Konkreettisiin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vasta saman vuoden kesäkuussa.

Toimitusjohtajan olisi pitänyt määritellä esihenkilön vastuut ja velvollisuudet

Käräjäoikeus tarkasteli myös sitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja määritellyt esihenkilön vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä riittävän tarkasti ja oliko esihenkilö perehdytetty varhaisen tuen mallin käyttöön.

Varhaisen tuen mallin tavoitteena on, että henkilöstön työkyvyn heikkenemisen ennusmerkit havaittaisiin ajoissa, jotta juurisyihin voitaisiin puuttua pienillä toimenpiteillä.

Käräjäoikeus totesi, että yhtiössä oli muun muassa järjestetty työpaikkaselvityksiä ja suunnattuja selvityksiä sekä koulutusta varhaisen tuen mallista, mutta toimet eivät olleet riittäviä. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei asianomistajan kuormitukseen ollut suhtauduttu tarpeeksi vakavasti.

Puutteet olivat osaltaan johtuneet riittämättömästä vaarojen arvioinnista. Tämä taas oli johtanut siihen, ettei esihenkilö ollut tunnistanut ja käsitellyt niitä riittävin tavoin.

Käräjäoikeus antoi tuomionsa 30.5.2025.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (5.6.2025). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.