Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaksi henkilöä vankeuteen ihmiskaupasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Kyseessä on kahta nepalilaisravintolaa pyörittäneestä ex-pariskunnasta. Syytteet liittyivät ravintoloiden toimintaan vuosina 2016–2020 ja koskivat neljää työntekijää.

Pariskunnasta naiselle tuomittiin kaksi vuotta ja yksi kuukautta ehdotonta vankeutta. Mies sai vuoden ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta sekä 80 tuntia yhdyskuntapalvelua. Miehen tuomio lieveni, koska hän oli myötävaikuttanut rikoksen selvittämiseen.

Syytteiden mukaan työntekijöiden työsopimukset, työvuorolistat ja palkkaus olivat olleet näennäisesti pääosin lain ja työehtosopimuksen mukaisia, mutta ne eivät vastanneet todellisia olosuhteita. Työntekijät olivat tehneet huomattavan pitkiä työpäiviä ilman palkkaa kaikilta työtunneilta sekä ilman ilta-, sunnuntai-, ylityö-  ja muita korvauksia.

Työntekijöistä kaksi oli asunut työnantajien kotona, ja heidän osaltaan syyte koski ihmiskauppaa. Toiset kaksi työntekijää olivat asuneet työnantajan omistamassa asunnossa. Nainen oli korostanut työntekijöille kytköksiään muihin nepalilaisiin ravintoloihin, suomalaisiin viranomaisiin ja nepalilaisiin rikollisiin sekä esittänyt tähän liittyen uhkauksia.

Kukaan työntekijöistä ei osannut suomea. He olivat tarvinneet pariskunnan apua monissa asioissa, esimerkiksi oleskelulupien hakemisessa. Heidän tietämyksensä suomalaisesta työlainsäädännöstä ja yhteiskunnasta oli ollut heikkoa.

Työntekijän riippuvaista asemaa käytettiin hyväksi

Käräjäoikeus katsoi, että kaksi työntekijää oli tehnyt pitkiä päiviä ilman kunnon taukoa ja ilman oikeutta sairaslomiin. He olivat olleet riippuvaisia työsuhteen jatkumisesta, mikä oli estänyt heitä puuttumasta epäkohtiin.

Ihmiskaupan osalta käräjäoikeus katsoi myös kahden muun työntekijän työskennelleen hyvin samankaltaisissa olosuhteissa. Lisäksi nainen oli ohjeistanut heille, kuinka maksaa palkkaa takaisin, ja nämä olivat toimineet ohjeiden mukaisesti.

Yksi työntekijä oli joutunut työskentelemään sekä kotiapulaisena että ravintoloissa niin, ettei hänelle ollut jäänyt lainkaan vapaa-aikaa. Lisäksi nainen oli pitänyt tämän ja toisen työntekijän pankkikortteja hallussaan. Työtekijöiden alisteista asemaa oli syventänyt se, että he olivat majoittuneet pariskunnan hallinnoimissa asunnoissa.

– Kiskonnantapainen työsyrjintä ja työperäinen ihmiskauppa ovat samantyyppisiä, uhrin riippuvaisen aseman hyväksikäyttöön perustuvia rikoksia, mutta ihmiskaupan osalta on kyse vakavammasta menettelystä, toteaa työsuojelun lakimies Reeta Holmi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

 

Lähde: Työsuojeluhallinnon tiedote 31.10.2023