Suomalainen johtaja katsoo, että hänen menestyksensä on itsestä kiinni. Omat kyvyt, aktiivisuus ja sinnikkyys ovat johtajien mielestä tärkeimmät syyt oman menestyksen taustalla. Tosin neljäntenä vaikuttimena mainittiin organisaatiolta saatu tuki.

MPS-Yhtiöiden kyselyyn vastasi 906 johtajaa ja 534 henkilöstön edustajaa.

Johtajat itse kokevat menestyvänsä paremmin kuin johtajakollegansa. Viidennes kokee menestyvänsä selkeästi paremmin kuin muut johtajat ja reilu puolet hieman paremmin. Ani harva kokee suoriutuvansa muita heikommin.

– Itseluottamus johtajan omaan suoriutumiseen on ylimmän johdon keskuudessa erittäin korkea. Johtajan oma kyvykkyys ja aktiivisuus nähdään takeena onnistumiselle. Tästä huolimatta lähes joka kolmas johtaja nostaa juuri johtamisosaamisen puutteen tärkeimmäksi menestysesteeksi, toteaa tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä.

Miten mitata menestystä?

Johtajat itse pitävät tärkeimpinä menestymisen mittareina henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia, taloudellisia mittareita sekä asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua.

Henkilöstön ja johdon näkemykset menestyksestä eroavat toisistaan erityisesti taloudellisten mittareiden osalta: valtaosa hallitusjohtajista ja ylimmästä johdosta pitää taloudellisia mittareita tärkeimpinä menestyksen mittareina, mutta henkilöstöstä näin ajattelee vajaa puolet.

Johtajillakin on ollut takaiskuja

Kyselyyn vastanneista johtajista lähes kolmannes on tullut irtisanotuksi. Tyypillisin johtajan menestymisen este uralla on avainhenkilöiden lähtö, jonka on kokenut kaksi viidestä johtajasta. Muita johtajan menestyksen esteitä ovat yrityksen kannalta merkittävän kaupallisen mahdollisuuden menettäminen sekä yksityiselämän haasteet, jotka ovat osuneet joka kolmannen johtajan uralle.

Vakavan työuupumuksen – burnoutin – on käynyt läpi joka kuudes kaikista johtajavastaajista. Muita johtajia useammin burnoutin olivat kokeneet uudistajaprofiilin johtajat, joiden toiminnassa korostuvat ennakointi, riskinottokyky sekä muutosta edistävä toiminta.

Ne johtajat, jotka eivät ole menestyneet, kokevat muita useammin tarvetta kehittää digitaitojaan sekä paineensietokykyä.

Mitkä ovat menestymisen esteet?

Vastaajien mielestä johtaminen pitäisi osata paremmin. Sen mainitsi liki kolmannes johtajista. Johtamisosaamiseen liittyviä haasteita ovat vanhanaikainen johtamiskulttuuri, johtoryhmätyö, priorisoinnin puute, epäselvät tavoitteet sekä johtajuuden puute.

– Ylimmältä johdolta puuttuu johtamishalu ja -osaaminen. Henkilöstöjohtamisessa olisi paljon petrattavaa. Vanhoja jermuja näin voidaan johtaa, mutta tulevaa sukupolvea ei, kommentoi yksi kyselyyn vastannut johtaja.

Muutoksen johtamisen haasteen tunnisti joka viides johtaja; digimuutoksen perässä ei pysytä, hajautettua organisaatiota on vaikea johtaa tai organisaatiorakenne ei toimi.

Joka viides mainitsi myös motivaation ja yhteishengen suurimmaksi johtamisen haasteeksi; vähenevää henkilöstöä on vaikea motivoida, ihmisten johtamisen taidot ovat puutteellisia, kommunikaatio on heikkoa tai luottamus ja avoimuus puuttuvat.

Vain 15 prosenttia mainitsi suurimmaksi haasteeksi toimintaympäristön muutokset.

Omasta mielestään johtajien pitäisi kehittyä erityisesti tekoälyn osaamisessa, sen mainitsi kolme viidestä. Osaamisvajetta oli seuraavaksi eniten digitaidoissa, vastuullisuudessa, luovuudessa ja uudistumiskyvyssä sekä vuorovaikutustaidoissa.

Mikä motivoi ja energisoi johtajia?

Viisi eniten mainittua motivaattoria olivat uuden luominen ja näkyvän muutoksen aikaansaaminen, mahdollisuus käyttää valtaa ja vaikuttaa, muiden ohjaaminen ja valmentaminen, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja kehittäminen sekä mahdollisuus itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen.

Henkilöstöä ja johtoa motivoivat eri asiat. Henkilöstön edustajien vastauksissa motivaattorina korostuu erityisosaamisen hyödyntäminen sekä työsuhteen vakaus, jonka tärkeys henkilöstöllä on yli kolminkertainen johtoon nähden.

 

MPS-Yhtiöt tutkii vuosittain ajankohtaisia johtajuuden ilmiöitä. Millainen on menestyvä johtaja? -kysely toteutettiin syys- ja lokakuussa 2023 ja vastaamaan kutsuttiin suomalaisia johtajia ja työntekijöitä. Vastaajina oli 906 johtajaa, joista 5 % kuului hallitukseen, 59 % ylimpään johtoon ja 37 % keskijohtoon.  Henkilöstövastaajia oli 534, joista 27 % oli esihenkilöitä, 60 % asiantuntijoita ja 12 % työntekijöitä.