Kaapelointityömaalla Petäjävedellä sattui vuonna 2022 kuolemaan johtanut työtapaturma, jossa kuljettaja jäi kaatuneen betoniauton alle. Onnettomuutta seuranneessa työsuojelutarkastuksessa havaittiin työturvallisuuspuutteita, joista Keski-Suomen käräjäoikeus antoi tuomionsa syyskuussa 2025.

Käräjäoikeus tuomitsi työmaalla päätoteuttajana toimineelle yhtiölle 15 000 euron ja aliurakoitsijayhtiölle 4 000 euron yhteisösakon. Lisäksi päätoteuttajayhtiön toimitusjohtajalle ja projektipäällikölle sekä aliurakoitsijan toimitusjohtajalle ja työnjohtajalle tuomittiin sakkorangaistukset, samoin kuin betoniautonkuljettajan työnantajallekin.

Käräjäoikeus katsoi betoniauton kaatumisen syyn jääneen epäselväksi. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi syytteet siltä osin, kuin vastaajien laiminlyöntien oli väitetty olleen syy-yhteydessä betoniautonkuljettajan menehtymiseen.

Betoniautonkuljettaja olisi pitänyt perehdyttää työmaahan

Käräjäoikeudessa keskeinen kysymys koski sitä, oliko betoniautonkuljettajat katsottava tavarantoimittajiksi, joita ei ollut tarpeen merkitä yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä pidettävään luetteloon, vai työntekijöiksi, jotka tuli luetteloon merkitä. Tässä tapauksessa betoniautonkuljettajaa ei ollut merkitty työntekijäluetteloon, joten hän ei ollut myöskään saanut perehdytystä työmaahaan.

Työmaalla oli tehty suojabetonointia niin sanottuna rännivaluna, jossa betoni ohjattiin kauko-ohjaimella ränniä pitkin maahan. Kuljettaja kuljetti ajoneuvon betonoitavan kohdan lähelle, jalkautui ajoneuvosta, laski betonia ränniä pitkin sekä tarvittaessa siirsi ajoneuvoa ja aloitti samat toimet uudelleen. Kyse ei ollut sellaisesta tavarantoimituksesta, jossa kuljettaja olisi tuonut tavaran tiettyyn pisteeseen ja sen jälkeen poistunut.

Käräjäoikeus totesikin, että betoniautonkuljettaja olisi pitänyt merkitä työntekijäluetteloon. Perehdytyksen puutteeseen vaikutti osaltaan myös se, ettei aliurakoitsijan työnjohtaja ollut ilmoittanut päätoteuttajalle betoniautonkuljettajasta.

Käräjäoikeuden mukaan myös kuljettajan oman työnantajan olisi pitänyt vähintäänkin varmistaa, että kuljettaja saa tarvittavan perehdytyksen.

Työmaalla oli ollut liukasta

Työmaalla oli onnettomuuden sattuessa ollut liukasta, ja liukkautta oli torjuttu jo edellisellä viikolla. Liukkauden torjunnasta ei ollut yksiselitteistä ohjeistusta, vaan oikeudessa kuullut henkilöt olivat kukin arvioineet asiaa omalla tavallaan, ja arviot olivat keskenään hyvin erilaisia.

Keliolosuhteisiin liittyvästä vaarojen arvioinnista oli vastuutettu myös työntekijöitä. Käräjäoikeus totesi, etteivät työturvallisuussäännökset mahdollista työnantajan velvoitteiden siirtämistä työntekijöille tältäkään osin. Käräjäoikeus katsoi jääneen epäselväksi, miten liukkauden torjunnassa olisi kussakin tilanteessa tullut toimia.

Koska vaaroja ei ollut riittävällä tavalla tunnistettu, sen seurauksena myöskään vaaroja poistavia tai vähentäviä toimenpiteitä ei ollut määritelty.

Lisäksi aliurakoitsija oli hoitanut välillä itse liukkauden torjuntaa, ja asian ilmoittamisesta päätoteuttajalle oli ollut puhetta, mutta ilmoitusta ei kuitenkaan ollut tehty.

Syyttäjä vaati suurempia yhteisösakkoja

Syyttäjä oli vaatinut päätoteuttajana toimineelle yhtiölle noin 20 000 euron yhteisösakkoa sekä sakkorangaistuksia yhtiön projektipäällikölle ja toimitusjohtajalle.

Aliurakoitsijayhtiölle syyttäjä oli vaatinut 5 000–7 000 euron yhteisösakkoa sekä sakkorangaistuksia yhtiön työnjohtajalle ja toimitusjohtajalle. Lisäksi syyttäjä oli vaatinut betoniauton kuljettajan työnantajalle lievää sakkorangaistusta.

Käräjäoikeus katsoi yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täyttyvän sekä päätoteuttajayhtiön että aliurakoitsijayhtiön osalta. Yhteisösakon mittaamisessa käräjäoikeus huomioi, että yhtiöissä ei ollut suhtauduttu velvoitteisiin tarkoituksella piittaamattomasti ja etenkin päätoteuttajayhtiössä työturvallisuusasioiden osoitettiin olevan yleisesti korkealla tasolla. Lisäksi käräjäoikeus otti huomioon yhtiöiden taloudelliset tilanteet.

Vastuuhenkilöiden rangaistuksia määrittäessään käräjäoikeus ei pitänyt erityisen moitittavana etenkään päätoteuttajayhtiön toimitusjohtajan, aliurakoitsijan toimitusjohtajan eikä betoniautonkuljettajan esihenkilön toimintaa. Päätoteuttajayhtiön toimitusjohtajalle tuomittiin 10 ja projektipäällikölle 20 päiväsakkoa. Aliurakoitsijayhtiön toimitusjohtaja sai 10 ja työnjohtaja 15 päiväsakkoa. Betoniautonkuljettajan työnantajalle tuomittiin 10 päiväsakkoa.

Aluehallintovirasto korostaa, että rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä on sovellettava myös infrarakentamiseen ja liikkuviin työmaihin. Tällaisten työmaiden erityispiirteet eivät oikeuta tulkitsemaan työnantajan työturvallisuusvelvoitteita lievemmin kuin muilla rakennustyömailla.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (18.9.2025). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.