Suomi on herännyt laajasti liikkumattomuuden ongelmaan. Herättäjinä ovat toimineet esimerkiksi heikentyneet varusmiesten Cooper-testien tulokset sekä seurantatutkimukset.

Syystäkin ollaan huolissaan, mistä tulevaisuudessa saadaan riittävästi työntekijöitä tekemään fyysisesti kuormittavia töitä. Liikunnan hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu fyysiseen työkykyyn vaan myös stressin hallintaan ja mielenterveyteen. Näin liikunnalla on yhteys kumpaankin suurimpaan työkyvyttömyyden syyhyn, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin.

Työkykyjohtamisessa keskeistä on johdon sitoutuminen. Mitä johto voi tehdä liikunnan edistämiseksi yrityksessä?

Samalla kun olemme yhteiskunnallisen tason ongelmissa liikkumattomuuden suhteen, meillä on enemmän kuin koskaan mahdollisuuksia liikunnan harjoittamiseen ja sen edistämiseen.

Tietoa on. Tutkijat ovat tuottaneet runsaasti tietoa liikunnan hyödyistä ja erilaisten interventioiden vaikuttavuudesta.

Teknologia tukee. Hyvinvointiteknologia auttaa ”träkkäämään” askelten määrää, noustuja portaita, liikunta-aktiviteettien määrää ja toisaalta tarkastelemaan liikunnan kanssa tärkeitä asioita, kuten palautumista.

Kumppaneita löytyy. Erilaisia palveluntarjoajia on runsaasti tarjolla esimerkiksi mittausten suorittamiseen, valmentamiseen tai interventioiden tekemiseen.

Uusia tukimuotoja on. Työntekijöiden liikuntaa edistetään joustavasti lataamalla arvoa digitaalisiin sovelluksiin. Työntekijöille voidaan tarjota myös vaikkapa työsuhde-etuna polkupyörä. Liikuntaetujen verokohtelu on työnantajalle ystävällistä.

Yhteiskunta tukee. Kaupungit kehittävät infrastruktuuria niin, että vaikkapa polkupyörällä töihin kulkeminen olisi sujuvampaa. Julkinen sektori ylläpitää lisäksi liikuntapaikkoja.

Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy on keskeinen osa työkykyjohtamista. Liikunta ennaltaehkäisyn näkökulmasta tarkoittaa erityisesti työpaikan tarjoamia liikuntaetuja.

Etujen lisäksi työpaikan infraa voi kehittää tukemaan liikuntaa. Vastuullinen työnantaja tarjoaa työmatkapyöräilijöille toimivat tilat pyörien säilyttämiseen ja pukuhuoneet vaatteiden vaihtamiseen.

Fyysisen infran ohella työpaikan kulttuuria on mahdollista kehittää liikuntamyönteiseksi. Kokouksissa voi seisoa tai jopa jumpata ja työkaverin tai tiimin kanssa lähteä kävelylle tai lenkille.

Erittäin etäpainotteinen työkulttuuri lisää riskiä, että arjen liikunta vähenee. Toisaalta hyvin johdettu hybridityökulttuuri edistää merkittävästi liikunnallista elämäntyyliä, kun liikunnalle jää enemmän aikaa arkeen.

On tärkeää, että johdon sitoutuminen näkyy aktiivisena johtamisena ja harkittuina valintoina myös liikunnan osa-alueella. Työntekijöiden liikunnan edistäminen on myös keskeinen osa yrityksen sosiaalista vastuuta.

Pauli Forma on työkykypalveluista vastaava johtaja työeläkeyhtiö Varmassa.