Henkilönsuojainten fysiologisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta psykologisia vaikutuksia vähemmän. Tuore tutkimuskatsaus valottaa asiaa nyt uudesta näkökulmasta.

Kansainvälinen lääketieteen aikakauslehti, International Archives of Occupational and Environmental Health, julkaisi suojainten käytön vaikutuksia käsittelevän katsauksen, jossa oli mukana 26 tutkimusta. Niistä 22:ssa oli selvitetty hengityksensuojainten ja neljässä kuulonsuojainten käytön psykologisia vaikutuksia.

Katsauksen mukaan hengityksensuojainten käyttö näyttää aiheuttavan stressiä, mielialaoireita, uupumusta ja epämukavuuden tunteita. Se voi myös heikentää kommunikaatiota, huomio- ja keskittymiskykyä sekä päätöksentekoa.

Kuulonsuojainten käytöllä sen sijaan ilmeni myönteisiä vaikutuksia. Käyttö saattaa parantaa puheen ymmärrettävyyttä sekä vähentää psykologisia oireita, kuten masennus- ja ahdistusoireita sekä aggressiivisia tunteita.

 

Kun maskeista tuli uutta arkea

Asiaa havahduttiin tarkastelemaan myös työeläkeyhtiö Elossa, jossa seurataan paitsi työkykyyn myös ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Maskien käytöstä tuli korona-aikana uutta arkea, joka pääsi yllättämään etenkin suojaimiin tottumattomat.

– Maskien haitalliset vaikutukset ovat suurempia aloilla, joilla niitä ei ole totuttu käyttämään. Sama ero koskee eri maiden kansalaisia: esimerkiksi Kiinassa on totuttu hengityksensuojaimien käyttöön, mutta Euroopassa ei, Elon ylilääkäri Liisamari Krüger sanoo.

Hengityksensuojaimien käytön vaikutukset vaihtelevat myös työtehtävien ja henkilökohtaisen kokemuksen mukaan. Joku voi ahdistua siitä, ettei näe palaverikaverin kasvojen liikkeitä, ja toisen mielestä maskin käyttö on raskasta ja hengästyttävää.

– Fyysiset tuntemukset voivat vahvistua psykologisten vaikutusten takia ja myös toisin päin, Krüger tuumii.

 

Tieto lisää tuskaa tai helpottaa

Vaikutusten arviointiin liittyy Krügerin mukaan monenlaisia tekijöitä, joita on vaikea eritellä. Nyt kun hengityksensuojainten psykologisista vaikutuksista ja riskeistä tiedetään entistä enemmän, silläkin on kaksi puolta. Toiselle tieto voi lisätä kuormitusta, toiselle tuoda helpotusta.

Hyvänä seikkana Krüger pitää sitä, että asiaan on kiinnitetty huomiota, sillä ei ole sanottu, etteikö koronapandemian kaltaista tilannetta voisi tulla uudestaan.

Tulevaisuutta varten tarvitaan ainakin nykyistä selkeämpää tietoa eri maskeista ja niiden laadusta sekä käytöstä eri tilanteissa.

– Katsauksen tuloksia tulee huomioida työpaikkojen riskien hallinnan toimissa sekä varautua henkilökohtaisten suojaimien psykologisiin vaikutuksiin entistä paremmin, Krüger toteaa.