Työturvallisuus

Pakkasella tarvitaan puhallinsuojain

Jos hengityksensuojainta käyttää pitkään kylmässä, suodattimen jäätymiseen ja kasvojen jäähtymiseen voi varautua vaihtosuojaimin ja suojahupuin.

| Teksti: Päivi Haavisto | Kuva: Shutterstock, Työterveyslaitos

Monilla työmailla, kuten kaivoksissa, terästehtaissa, maataloudessa ja rakennuksilla, joudutaan käyttämään hengityksensuojaimia pakkasella. Usein työ on fyysisesti raskasta, joten suojaimen kanssa on helpompi hengittää, jos siinä on puhallinlaite.

Erikoistutkija Kirsi Jussila kertoo, että Työterveyslaitoksen selvityksen perusteella 20 asteen pakkanenkaan ei heikennä puhaltimella varustettujen puoli- ja kokonaamareiden tiiviyttä.

– Suojausteho siis säilyy, ellei suojaimen keräämä kosteus jäädy ja tuki suodatinta, hän sanoo.

Oikeat suojauskeinot löydettävissä

Suojanaamari, jossa ei ole puhallinlaitetta, suojaa kasvoja jäähtymiseltä kylmällä ilmalla. Ongelmia sen sijaan tuottaa puhallinlaitteiden lisäämä kylmäntuntemus ja paleltumisriski.

Jussilan mukaan käyttäjähaastatteluissa puhallinlaitteiden käyttö koettiin sopivaksi plusasteissa, mutta se alkoi tuntua epämiellyttävältä jo +5–0 asteessa ja sietämättömältä ilman kylmänsuojausta alle –10 asteessa.

Puhallinlaitetta käytettäessä paleltumariski oli –20 asteessa. Lisäksi suodattavien suojainten suodatin saattoi jäätyä kovalla pakkasella, jos työ kesti pitkään.

Haastateltavat kertoivat, että tämän vuoksi työpaikoilla tehtiin kompromisseja: vaihdettiin jäätynyt puolinaamari kertakäyttöiseen ja heikennettiin suojausta.

Jussilan mukaan suojaustason voi kuitenkin säilyttää, kunhan hakee kylmää vastaan oikeat keinot. Apu löytyy esimerkiksi hengitysrytmiin sopeutuvasta puhallinsuojaimesta, suojahupusta sekä vaihtosuojaimesta ja -suodattimesta.

Hengitykseen mukautuva puhallinsuojain

Hengitysrytmiin mukautuva suojain, joka ei puhalla koko ajan kylmää ilmaa, on puhaltavista suojaimista vähiten jäähdyttävä. Laboratoriossa 20 pakkasasteessa tehdyissä testeissä näiden suojainten sisällä ilma pysyi nollassa asteessa tai sen yläpuolella, kun muissa puhallinsuojaimissa ilman lämpötila oli noin –10 astetta.

Kirsi Jussila toteaa, että hengitykseen mukautuvia suojaimia ei kuitenkaan vielä tunneta laajasti eikä niitä ole kaikilla valmistajillakaan.

– Ne eivät sovi joka paikkaan esimerkiksi suodattimen sijainnin vuoksi, mutta yksi hyvä vaihtoehto ne ovat. Hinnaltaan ne ovat suurin piirtein samaa tasoa kuin muutkin puhallinsuojaimet.

Suojahuppu ja vaihtosuojain avuksi

Kun puhallinsuojaimen kasvo-osana on kypärä, huppu tai kasvosuojus, voidaan kasvojen ja pään kylmäsuojaukseen käyttää alushuppua. Ohutkin neuloshuppu vähentää ihon jäähtymistä.

– Kasvoille tiivistyvän suojanaamarin kanssa alushuppua ei sen sijaan pidä käyttää, koska maski ei silloin istu tiiviisti, Jussila neuvoo.

Puolinaamaria jatkuvasti puhaltavan puhallinsuojaimen osana ei suositella kylmään työhön, koska kasvot jäähtyvät liiaksi. Tosin laitekohtaisia eroja voi olla, sillä ilmavirtauksen määrä vaikuttaa jäähtymiseen.

Hengityksensuojaimen sisään kertyy hengitysilman kosteutta, joka saattaa jäätyä venttiiliin tai suodattimeen. Pahimmillaan se tukkii suojaimen. Suojain voi jäätyä myös, jos välillä käydään lämpimässä.

Kuvassa kylmä kypärä-visiirimallinen puhallinsuojain on puettu lämpimille kasvoille. Huurtuminen vähenisi, jos suojain puetaan hieman viileille kasvoille.

Jussila vinkkaa, että kokonaamarin tai puhallinsuojaimen linssin tai visiirin huurtumista voi vähentää, jos suojain puetaan hieman viileille kasvoille.

– Suojain kannattaa muutenkin testata ennakkoon kaikissa käyttöoloissa työpaikalla. Lisäksi työkohteeseen pitäisi ottaa mukaan vaihtosuojain ja -suodatin varsinkin, jos työ kestää pitkään, hän muistuttaa.

Tutkimukset tehtiin laboratorio-oloissa, mutta jatkossa tavoitteena on tutkia suojainten käyttöä työmailla, missä kosteuden ja tuulen vaikutukset tulevat paremmin esiin. Tutkimus rajattiin hiukkassuodattimiin.

Tiiviys testattava suojainta valittaessa

Tutkimuksen tiiviystestit vahvistivat jälleen kerran, kuinka parta ja kasvojen yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat hengityksensuojaimen tiiviyteen.

– Hiukkastesteissä oli toistakymmentä hengityksensuojainta ja kymmenen koehenkilöä. Heistä ainoastaan yhdelle sopivat kaikki suojaimet ja yhdelle valtaosa. Osasta testatuista suojaimista käyttäjät tunnistivat itse, että suojain vuotaa heidän kasvoillaan, ja osasta he eivät tunnistaneet, Jussila kertoo.

– Kaikille käyttäjille kyllä löytyi lopuksi sopiva suojain. Siksi onkin erittäin tärkeää, että suojain etsitään testaamalla. Yksi suojainmalli ei mitenkään riitä, vaikka siitä olisi useita kokovaihtoehtoja.

 

LISÄÄ AIHEESTA

www.ttl.fi > Malliratkaisut > Hengityksensuojainten valinta kylmässä työskentelyyn.

www.julkari.fi > Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä. Toim. Kirsi Jussila ja muut. (Työterveyslaitos, 2019.) Pdf-tiedosto.

 

Hanketta koordinoi Työterveyslaitoksen Oulun työryhmä, joka on erikoistunut kylmäolojen tutkimukseen. Työryhmä teki myös työpaikkahaastattelut sekä laboratoriomittaukset suojainten tiiviydestä, kasvojen lämpöfysiologiasta ja kylmänsuojauksesta. Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteestä vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä osallistui tiiviysmittaustulosten analysointiin ja raportointiin.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje