Työterveyslaitos on selvittänyt hengityksensuojainten käyttöä kylmässä ja laatinut siihen ohjeet. Laboratorio- ja työpaikkatutkimukseen pohjautuvat ohjeet auttavat vähentämään kylmän vaikutuksia ja ottamaan terveysnäkökohtia huomioon. Hengityksensuojaimia tarvitaan kylmätyössä muun muassa avolouhoksissa, terästeollisuudessa ja rakennuksilla.

Puhallinsuojain keventää työtä

Puhallinsuojaimia on alettu käyttää entistä enemmän, koska ne helpottavat hengittämistä.

Koska puhallus lisää kylmäntuntemusta kasvoilla, alushuppu on hyvä lisävarustus, kun puhallinsuojaimen kasvo-osana on kypärä, huppu tai kasvosuojus. Kasvoille tiivistyvän suojanaamarin kanssa alushuppua ei voi käyttää, sillä maski ei silloin istu tiiviisti. Myös suojaimen yhteensopivuus esimerkiksi kuulonsuojainten kanssa on otettava huomioon.

Jos kylmässä ollaan pitkään, puhallinsuojaimen suodatin voi jäätyä, joten varalla kannattaa pitää vaihtosuojainta ja -suodatinta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa havaittiin myös, että kypärä ja puhallin -yhdistelmän teho heikkenee ja epäpuhtauksia pääsee kypärän alle, jos tuulen voimakkuus ylittää viisi metriä sekunnissa. Standarditesti tehdään ilmavirrassa, joka on kaksi metriä sekunnissa.

– Tuulen vaikutus kannattaa huomioida myös riskinarvioinnissa, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä muistuttaa.

Hengitysrytmiin mukautuvat puhallinsuojaimet ovat hengityksen kannalta keveimpiä käyttää, eivätkä ne jäähdytä kasvoja kylmässä yhtä paljon kuin jatkuvasti puhaltavat suojaimet.

– Hengitykseen mukautuvat puhaltavat suojaimet ovat pienikokoisia, mutta aivan kaikkiin töihin ne eivät sovellu, suojainasiantuntija Jörgen Forsblom työsuojelualan yrityksiä edustavasta STYL ry:stä kertoo.

Ohjeistukset pohjautuvat työpaikoilla tehtyihin mittauksiin

Tutkimus toteutettiin teräs- ja kaivannaisteollisuudessa yhteistyössä työpaikkojen ja suojainvalmistajien kanssa. Huomattiin, että suojain ei aina suojaa hengitysilmassa olevilta haitallisilta aineilta.

– Käytännön töissä vahvistui, että suojanaamarien tiiviystestaukset ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla on suojaava suojain, erikoistutkija Kirsi Jussila Työterveyslaitoksesta tähdentää.

Suojainten ja liialliselta jäähtymiseltä suojautumisen lisäksi terveyshaittoja voidaan torjua osin myös työtä tauottamalla. Kaikille ulkotyö talvella ei kuitenkaan sovi – varsinkin, jos työssä on käytettävä hengityksensuojainta.

– Erityisesti työntekijöiden, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia tai keuhkosairauksia, sopivuus kylmätyöhön on arvioitava työterveyshuollossa, Jussila muistuttaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että töitä joudutaan tekemään ajoittain riskirajoilla ja suositusten ristiriitaisuuksien kanssa tasapainotellen. Suojainvalmistaja saattaa esimerkiksi todeta, että suojainta ei tule käyttää kymmentä pakkasastetta kylmemmässä. Pakkasrajan noudattaminen voi käytännössä jäädä harkinnan varaan.

 

Tilaaja, lue myös Sama hengityksensuojainmalli ei sovi kaikille

Tutustu malliratkaisuun ja loppuraportteihin

Malliratkaisu Hengityksensuojainten käyttö kylmätyössä (pdf)

Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä – HSTK II | Työterveyslaitos (ttl.fi)