Tuore suomalaistutkimus hyödynsi lähes 68 000 eteisvärinäpotilaan rekisteritietoja. Potilaille oli määrätty suun kautta otettava veren hyytymistä hillitsevä lääkitys, joka pienentää eteisvärinään kuuluvaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Potilaista 18 prosenttia sairasti jotain mielenterveyden häiriötä.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot lääkitysten noudattamisesta tietoihin potilaiden mielenterveysongelmista, he havaitsivat mielenterveyspotilaiden jättävän lääkkeensä ostamatta muita potilaita todennäköisemmin.

Vuoden kuluttua lääkityksen aloittamisesta sitä noudatti 77,2 prosenttia mielenterveyspotilaista ja 79,3 prosenttia muista potilaista. Kahden vuoden kuluttua seurannan aloittamisesta enää 60,6 prosenttia mielenterveyspotilaista ja 64,4 prosenttia muista potilaista noudatti lääkitystään tunnollisesti.

Yhteys oli voimakkain kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevilla, mutta myös masennusta, skitsofreniaa tai ahdistuneisuushäiriötä sairastavat laiminlöivät lääkitystään muita potilaita todennäköisemmin. Ahdistuneisuushäiriön kohdalla yhteydet tosin näkyivät vain potilailla, joilla oli muitakin mielenterveyshäiriöitä.

Aiemmissa tutkimuksissa samanlainen ilmiö on havaittu myös muita pitkäaikaissairauksia potevilla. Tämä voi osaltaan selittää, miksi mielenterveyspotilaat menehtyvät keskimäärin 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Suurempi kuolleisuus johtuu useimmiten samoista sairauksista kuin muillakin eli sydän- ja verisuonitaudeista ja syövistä, mutta myös onnettomuudet ja itsemurhat selittävät osan kuolemista.

Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa muun muassa sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.