Puhelinmyynti voi olla monelle nuorelle ensimmäinen kosketus palkkatyöhön. Työsuojeluviranomaiselle tulee jonkin verran yhteydenottoja työuransa alussa olevilta. On paljon väärinymmärrystäkin siitä, mitä työelämältä voi odottaa. Tyypillisin tilanne on kuitenkin sellainen, jossa työntekijän kanssa on sovittu provisiopalkasta.

– Esimerkiksi näin, että työntekijä on tahkonnut kaksi kuukautta ja hänestä tuntuu, ettei hän saa mitään myydyksi eikä saa siksi juuri palkkaakaan. Sitten hän kysyy, että voiko tämä olla näin, kuvailee lakimies Aki Eriksson AVIn työsuojelun vastuualueelta.

Työntekijä kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Lainsäädäntö tarjoaa hänelle kuitenkin hyvin vähän apuja silloin, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Sellaista ei ole esimerkiksi puhelinmyyjillä ja taksikuskeilla, joilla molemmilla tyypillisesti on provisiopalkka.

– Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Käytännössä tällaisessa tapauksessa yrittäjän riski siirtyy yrittäjältä työntekijälle, Eriksson sanoo.

Työsopimuslaissa on kuitenkin mekanismeja, joiden perusteella kohtuuttomia sopimuksia voitaisiin puida oikeudessa. Erikssonin mukaan oikeudessa voisi menestyä esimerkiksi sellainen väite, että myyntituote oli niin huono, että kaikki kaupat peruuntuivat, eikä työtä ollut tarkoitus tehdä palkatta. Käytännössä kesätyöpalkkoja ei riitauteta.

Työaikalaki velvoittaa sovittaessa työajasta

– Joskus kuulen, ettei puhelinmyynnissä sovelleta työaikalakia, koska työ on niin joustavaa. Jos työntekijä voi täysin vapaasti päättää, ettei hän vaikka kauniina kesäpäivänä soittele, silloin voi ollakin niin, ettei työaikalakia sovelleta. Tällöinkin kyse voi olla vain vapaammasta työaikamuodosta, kuten joustotyöstä.

Jos taas työnantaja edellyttää esimerkiksi, että työntekijä soittaa ja myy esimerkiksi klo 16–20 välisenä aikana, työaikalakia sovelletaan ja työvuorolista täytyy tehdä.

Työsopimusta tehdessä jokaisen on syytä miettiä, mihin sitoutuu. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, on tärkeää selvittää, onko oikeutettu jonkinlaiseen pohjapalkkaan ja miten provisio muodostuu. Työsopimus kannattaa sopia kirjallisesti.

Mitä työsopimukseen kirjataan?

Työsuojeluviranomainen neuvoo kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa, myös silloin, kun työnantaja ei suostu tekemään kirjallista työsopimusta.

Henkilö voi solmia työsopimuksen itsenäisesti täytettyään 15 vuotta. 14 vuotta samana vuonna täyttävän nuoren työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksella. Alle 14-vuotiaat voivat työskennellä työsuojeluviranomaisten erityisluvalla tietyissä tehtävissä, kuten esiintyjänä.

Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen, jolloin määräaikaisuuden peruste tulee olla selvästi määritelty. Jos peruste puuttuu, sopimuksen katsotaan olevan lain mukaan toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaiselle sopimukselle on jo sopimusta laadittaessa tiedossa työsuhteen päättymispäivämäärä.

Koeajasta ja sen kestosta sovitaan osana työsopimusta. Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa koeajan pituus voi olla enintään kuusi kuukautta, kun taas määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet sopimuksen voimassaoloajasta. Työnantaja tai työntekijä voi purkaa työsopimuksen koeajan puitteissa, ilman erillistä irtisanomisaikaa. Työnantaja ei kuitenkaan saa purkaa työsopimusta epäasiallisin tai syrjivin perustein.

Palkkalaskelma tulee saada aina palkanmaksun yhteydessä, ja työntekijä on oikeutettu työtodistukseen työn päätyttyä.

 

Tilaaja, lue Reilu kuukausi puhelinmyyntiä riitti