Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin viimeisimmässä tarkastelussa yhteensä 3 375 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, mikä oli 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ammattitautien määrä on siis laskussa. Tosin Työterveyslaitoksen mukaan joihinkin ammattitauteihin, esimerkiksi ammattiastmaan ja -nuhaan, liittyy todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa. Oireiden taustalta ei välttämättä tunnisteta työperäistä syytä.

Tiedetään, että ammattitaudit ovat alidiagnosoituja koko maailmassa, myös Suomessa. Heidi Furun viime vuonna valmistunut väitöskirjatutkimus paljasti, että työterveyshuollon pakollisissa terveystarkastuksissa keskitytään enemmän elämäntapaneuvontaan kuin työhön ja ammattitauteihin, ja siksi ammattitauteja jää tunnistamatta. Furu toimii työeläkeyhtiö Ilmarisen työterveyden johtavana asiantuntijana.

Ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta arvelee, että ammattitautien laskevaan lukumäärään voivat vaikuttaa myös yksityisyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen, sillä yksityisyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja pätkätyöt taas voivat vaikuttaa halukkuuteen hakeutua ammattitautitutkimuksiin. Lisäksi ulkomaalaiset työntekijät eivät aina tunne järjestelmäämme eivätkä siksi ymmärrä hakeutua vakuutusten ja hoidon piiriin.

Kemikaalit aiheuttivat liki puolet työikäisten ammattitautitapauksista

Työikäisten yleisimmät vahvistetut ammattitaudit ovat meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma. Ammattitaudeista 70 prosenttia todetaan miehillä, ja sukupuolten ammattitautikirjot poikkeavat toisistaan.

Miehillä yleisimmät vahvistetut ammattitaudit ovat meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja asbestiplakkitauti, joihin sairastutaan rakennustöissä ja konepajoissa. Naiset taas kärsivät ihottumista ja ammattiastmasta, kun altistuvat esimerkiksi akrylaateille kauneudenhoitoalan töissä. Työikäisten naisten tautitapauksesta noin joka neljäs todetaan alle 30-vuotiailla, kun miehillä vastaava luku on vain kahdeksan prosenttia.

– Naisten tautitapaukset kertovat enemmän suuntauksesta, mihin olemme menossa ammattitautien osalta, kun meluvammat ja asbestisairaudet vähenevät, sanoo Kirsi Koskela.

Kemikaaleille altistuvat työssään tosin miehetkin. Pinnoituskemikaali epoksi on ammatti-ihotautien merkittävin aiheuttaja. Epoksille altistavia työtehtäviä rakennusalalla ovat esimerkiksi lattian pinnoitus, putkien sukitus ja ruiskumaalaus.

– Epoksiallergia ei ole ohimenevä, vaan se voi vaarantaa työskentelyn alalla. Siksi epoksityöntekijän ihottuma on tärkeä tunnistaa ja ohjata työntekijä asianmukaisiin tutkimuksiin. Ihon huolellinen suojaaminen työssä esimerkiksi oikein valituilla suojakäsineillä tulee ottaa vakavasti, sanoo apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta.

Viljelijöillä eniten ammattitauteja

Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todettiin sekä lukumääräisesti että työllisten määrään suhteutettuna eniten kasvinviljelyssä ja kotieläintentaloudessa.

Ammattitautitapauksia oli paljon myös rakennustyöntekijöillä, koneteollisuudessa sekä asentajilla ja korjaajilla. Upseereilla oli runsaasti ammattitauteja suhteutettuna työllisten määrään.