Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut työnantajan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Työnantajayritys toimi telakalla aliurakoitsijana, ja tapahtumat sijoittuivat vuosille 2020–2022.

Tapauksessa on kyse Pohjois-Afrikasta rekrytoitujen työntekijöiden kohtelusta. Syyttäjä oli nostanut työnantajaa vastaan syytteet neljästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, mutta päätyi hylkäämään yhden syytteen.

Asiassa oli erimielisyyttä työntekijöiden tekemien työtuntien määrästä, maksamattomista palkoista sekä siitä, olivatko työntekijät joutuneet palauttamaan palkkojaan työnantajalle.

Käräjäoikeus piti työntekijöiden kertomusta ja sitä tukevia telakan kulkutapahtumatietoja luotettavana näyttönä heidän työtuntiensa määrästä. Työntekijät olivat myös pitäneet omaa työaikakirjanpitoa.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että työntekijät olivat joutuneet maksamaan palkkaa takaisin työnantajalle. Maksamattomien palkkojen ja työnantajalle palautettujen palkkojen yhteismäärä oli noin 20 000–35 000 euroa työntekijää kohti.

Työntekijät olivat hyvin riippuvaisia työnantajastaan

Työnantaja oli asettanut työntekijät ilman painavaa, hyväksyttävää syytä huomattavan epäedulliseen asemaan näiden kansallisen ja etnisen alkuperän perusteella, käyttämällä hyväksi näiden riippuvaista asemaa ja ymmärtämättömyyttä. Oikeuden mukaan työnantaja oli ollut varsin tietoinen heidän heikosta asemastaan ja toiminut tahallisesti.

Työntekijät olivat tulleet Suomeen tätä työtä varten ja heidän oleskelunsa maassa oli riippuvainen työpaikasta. Heillä ei ollut aiempia kontakteja Suomeen, eivätkä he osanneet suomea tai juuri englantiakaan. Työntekijät myös asuivat työnantajan järjestämässä asunnossa, mikä lisäsi heidän riippuvuuttaan.

Aluksi työntekijöillä ei ollut valmiuksia kyseenalaistaa työnantajan toimintaa, ja kun he myöhemmin ryhtyivät niin tekemään, työnantaja reagoi aggressiivisesti tai välttelevästi.

Teko ei ollut käräjäoikeuden mukaan sovitettavissa sakolla

Kiskonnantapaisen työsyrjinnän rangaistusasteikko on sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tapauksessa teko ei ollut sakolla sovitettavissa. Työnantajan menettely oli siinä määrin moitittavaa ottaen huomioon työntekijöiden ja maksamatta olevien palkkojen määrä sekä etenkin palkkojen takaisinperiminen ja niiden määrä.

Kiskonnantapainen työsyrjintä on ilmiö, jossa työntekijän haavoittuvaa asemaa pyritään hyödyntämään asettamalla hänet selvästi muita huonompaan asemaan esimerkiksi palkkauksessa, toteaa juristi Natalie Eklund Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta.

– Työnantaja hyötyy siitä melkein aina taloudellisesti – kuten tässäkin tapauksessa esimerkiksi jättämällä palkkoja maksamatta ja lisäksi vaatimalla palkkoja takaisin.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (9.2.2026). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.