Toimihenkilöillä näyttää olevan lisääntynyt riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, kertoo uusi Tampereen yliopiston tutkimus. Tutkimus antaa viitteitä nykyisen tietotyön ja työelämän psykososiaalisesta kuormittavuudesta. Tietotyön lisäksi myös opintojen viivästyminen näyttäisi olevan yhteydessä kohonneeseen riskiin.

Lähtökohtaisesti matalampi koulutus- ja tulotaso lisäävät selvästi riskiä mielenterveyssyistä johtuvaan eläköitymiseen. Tämän on osoittanut jo aiempi tutkimus.

– Taustalla on monenlaisia ja monen suuntaisia vaikuttimia. Esimerkiksi tulotason mataluus voi altistaa psykososiaaliselle stressille ja vertailulle muihin, joka voi altistaa mielenterveysongelmille. Tai toisinpäin, kun henkilö on kohdannut varhain elämässään raskaita asioita, jotka ovat voineet vaikuttaa hänen mielenterveyteensä ja näin kykyyn opiskella ja työskennellä korkeamman tulotason saavuttamiseksi, selvittää psykologi Tino Karolaakso Tampereen yliopistosta.

Toimihenkilö masentuu herkemmin

Nyt tehty tutkimus paljastaa uutta tietotyön yhteydestä eläköitymisriskiin. Kun toimihenkilöllä on sama koulutus- ja tulotaso kuin suorittavaa työtä tekevällä, hänellä on suurempi riski eläköityä mielenterveyssyistä ja erityisesti masennuksen takia.

Toimihenkilöiksi katsotaan muun muassa johto- ja työnjohtotehtävissä, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä ja opetustehtävissä toimivat sekä itsenäistä ja epäitsenäistä toimistotyötä tekevät. Suorittavaa työtä tekeviä ovat teollisuustyöntekijät, tuotantotyöntekijät sekä jakelu- ja palvelutyöntekijät.

Karolaakso arvelee tutkimustulosten kertovan siitä, että nykyinen työelämä kuormittaa psykososiaalisesti tietotyötä tekeviä ja siten heikentää heidän työkykyään.

– Monet kuvaavat työhönsä liittyvän kiireen ja suorituspaineiden olevan paikoitellen kohtuuttomia, mistä kuulen paljon myös toisessa työssäni työterveyspsykologina.

Opintojen viivästymiseen puututtava

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2015 mielenterveyshäiriödiagnoosin takia työkyvyttömyyseläkkeen saaneita työikäisiä. Heitä verrattiin koko väestöstä kerättyyn kontrolliryhmään.

Tulokset paljastivat myös, että yksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen merkittävimmistä riskiryhmistä ovat opiskelijat, joiden opintojen eteneminen ja valmistuminen ovat viivästyneet. Heidän riskinsä eläkkeelle siirtymiseen oli lähes kolminkertainen kaikessa mielenterveyssyistä johtuvassa eläköitymisessä ja 3,5-kertainen mielialahäiriöistä johtuvassa eläköitymisessä verrattuna suorittavaa työtä tekeviin.

Ilmiön taustalla on mahdollisesti riskitekijöiden ja mielenterveyden ongelmien kasautumista ja toisaalta itsenäisen elämän rakentamiseen liittyviä haasteita, jotka usein kuuluvat opiskelijoiden elämään. Osittain eläköitymisriskiä selittää mahdollisesti myös aikuisopiskelijoiden tai opiskeluihin ammatillisena kuntoutuksena osallistuvien osuus eläkkeelle jääneistä.

– Havaitsimme eläköityneiden opiskelijoiden olevan keskimäärin vanhempia kuin kontrolliopiskelijoiden: siinä missä kontrolliopiskelijoiden keski-ikä oli 26 vuotta, kaikessa mielenterveyssyistä johtuvassa eläköitymisessä vastaava oli 28 vuotta ja mielialahäiriöiden osalta peräti 31 vuotta. Tämä voi kertoa väestönosastamme, joka on kamppaillut jo useita vuosia opiskelukykyä haittaavien mielenterveyden ongelmien kanssa ennen varhaiseläkkeelle siirtymistä, Karolaakso huomauttaa.

Opiskelijoiden mielenterveyteen ja heidän hyvinvointiinsa tulisikin panostaa heti, kun opintojen eteneminen viivästyy. Karolaakso arvioi, että näiden tutkimusten perusteella sillä voisi olla merkittävä rooli väestön ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ehkäisyssä.

 

Tutkimukseen: Karolaakso, T., Autio, R., Näppilä, T., Nurmela, K., & Pirkola, S. (2020). Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland. European Journal of Public Health, ckaa132.

Lue lisää aiheesta:

Horjuva mielenterveys ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle ihmissuhdetöistä

Ei pysty, osaa, uskalla tai halua – työkyvyttömyydellä on monenkirjava tausta