Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja ”riittävän järjestelmällisesti” selvittää työn vaarat ja haitat sekä – jos niitä ei voi poistaa – arvioi niiden aiheuttamat työturvallisuusriskit. Arviointi sisältää myös riskejä ehkäisevien toimien suunnittelun.

Yritykset yleensä tuntevat alansa tyypilliset vaarat, mutta niitä ei ole aina kirjattu mihinkään. Ylitarkastaja Jukka Polari Lounais-Suomen aluehallintovirastosta perustelee, miksi viranomainen kysyy dokumentoitua vaarojen kartoitusta ja riskien arviointia:

– Se auttaa työpaikkaa huomattavasti työsuojeluun liittyvien epäkohtien selvittämisessä sekä korjaustoimien toteuttamisessa ja seurannassa. Se kertoo yrityksen työsuojelun tilasta myös työsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanjohtaja ja työterveyshoitaja Maarit Leskinen Savonlinnan Seudun Työterveys ry:stä lisää, että kirjaaminen tekee asioiden hoidosta järjestelmällistä.

– Samalla myös vastuu korjauksista konkretisoituu. Lisäksi työntekijöille voi tulostaa tiedot järjestelmästä, jolloin tietoisuus kasvaa koko työpaikalla, hän sanoo.

Kartoitus yhteistyönä

Jukka Polari kehottaa kartoittamaan vaarat mielellään koko henkilöstön kanssa, vaikka vastuu selvityksestä on työnantajalla.

Yksinkertaisimmillaan avuksi voi ottaa vaaratekijälomakkeet esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta (ttk.fi) ja arvioida kohta kohdalta, onko ongelmia ja miten ne voi poistaa. Tapaturmavakuutusyhtiöillä on ilmaisia verkkosovelluksia, ja esimerkiksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston OSHAn sivustoilta löytyy muutamia alakohtaisia OiRA-sovelluksia.

Oman valmennusfirman, Resiliency Groupin, perustanut pitkän linjan työsuojelutoimija Ilkka Kervinen muistuttaa, että vaarojen selvityksen ja riskinarvioinnin pitää perustua tosiasiallisen työn ja toiminnan havainnointiin, ei kokoushuoneessa ideoituihin riskeihin.

– Ehkäisevät toimet kannattaa suunnitella nimenomaan turvallisuushavaintojen analysoinnin kautta. Ja myös onnistumiset ja kunnossa olevat asiat kannattaa huomioida, koska ne antavat toiminnalle suuntaa, Kervinen sanoo.

Tapaturmien analyysista tietoa

Riskinarvioinnin ohella tärkeää tietoa kertyy myös läheltä piti -tapahtumista ja kaikista tapaturmista.

Vakavan työtapaturman jälkeen työsuojeluviranomainen käy työpaikalla ja tekee käynnistä tarkastuskertomuksen, jossa on kuvattu tapaturma sekä siihen johtaneet syyt ja tapahtumaketjut. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma.

– Näissä tilanteissa työpaikka yleensä ottaa työsuojeluasiat vakavasti ja kuuntelee ohjeistuksia. Työpaikalle annetaan velvoite, yleensä kehotus, mitkä asiat pitää hoitaa kuntoon. Me myös valvomme, että velvoitteita noudatetaan, ylitarkastaja Jukka Polari sanoo.

Hänen mukaansa tapaturman taustalta löytyy monesti epäselviä vastuita, työnjaollisia ongelmia ja varsinkin nuorille sattuneissa työtapaturmissa opastuksen ja valvonnan puutteita.

Tapaturman tutkinnan tulisi olla työpaikoilla järjestelmällistä kaikenkokoisissa tapaturmissa. Tapaturmatutkintaprosessi aloitetaan paikkatutkinnasta, ja se jatkuu haastatteluin ja päätyy analyysiin.

– Merkit onnettomuuspaikalla pitää ottaa talteen ja kuvata heti, kun ensihoitoyksikkö poistuu paikalta, Ilkka Kervinen sanoo.

Prosessi jatkuu uhrin, kollegojen, esimiesten ja ylimmän johdon haastatteluilla.

– Näin kartoitetaan, mikä edelsi tapaturmaa työpaikalla ja yleensä uhrin elämässä ja uralla, mitä kollegat havaitsivat tapaturmatilanteessa, miten esimies arvioi työntekijän toimintaa ja sitä, oliko uhrin elämässä sattunut jotain erityistä.

Tapaturma käsittelyyn yhdessä

Myös yrityksen ylimmän johdon haastattelu on hyvin tärkeää tapaturman tutkinnassa. Kervinen muistuttaa, että toimitusjohtajalta tulee kysyä, mitä hän on tehnyt, että yrityksen arvot ja turvallisuuskulttuuri tukisivat turvallista työntekoa.

– Analyysin tekoon tarvitaan sitä varten kehitettyä menetelmää. Käytetyimpiä ovat esimerkiksi SHELL-, kalanruoto-, viisi kertaa miksi- tai Accimap-menetelmät. Näin selvittely ja kysymysten esittäminen on järjestelmällistä ja päästään tapahtuman juurisyihin.

Hän ja Polari painottavat, että tapaturman tai läheltä piti -tapahtuman käsittelyyn kootaan koko työporukka, koska ryhmässä huomataan enemmän. Yhdessä haetaan johtopäätökset: mitä tapahtui, miksi tapahtui, ja miten vastaava estetään.

– Lopuksi tehdään kehitysehdotukset ja viedään ne ylimmälle johdolle. Välitön korjaus voi olla esimerkiksi suojauksen lisääminen koneeseen. Analyysiä on se, miksi koneesta on poistettu suojain ja miten sen voisi asettaa ennalleen siten, että sitä ei saa pois ja että se ei haittaa työntekoa, Kervinen sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi koneen suojaimen sijainti on organisaatioon liittyvä syy, joka kertoo työpaikan turvallisuuskulttuurista.

Tukea turvallisuusjohtamiseen

Jokaista vakavaa tapaturmaa kohti sattuu satoja läheltä piti -tilanteita. Siksi nekin tulisi tunnistaa, kirjata ja analysoida samaan tapaan kuin tapaturmat.

Kervinen kannustaa yrityksiä käyttämään myös asiantuntija-apua turvallisuusjohtamisensa tueksi.

– Ilmaista tutkimustietoa on tarjolla muun muassa Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Lisäksi kehittämistukea myöntävät esimerkiksi Työsuojelurahasto ja työeläkeyhtiöt.

 

Työterveyshuolto pukkaa eteenpäin

Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys muistuttaa yritysten vaarojen kartoitusta ja riskinarviointia. Toista ohjaa työterveyshuoltolaki, toista työturvallisuuslaki. Päämäärä on sama: entistä turvallisempi ja terveellisempi työpaikka.

Selvitysten yhdistäminen on luontevaa. Tähän tarkoitukseen Työterveyslaitoksella on PIRA-palvelu, jonka työterveyshuolto voi ottaa työkaluksi yritysyhteistyöhön.

– Riskien kartoitus liitetään yrityksissä asenteissa ja ajatuksissa työterveyshuoltoon, joten tämä selvitysten yhdistäminen on kätevää siinäkin mielessä, toteaa toiminnanjohtaja Maarit Leskinen Savonlinnan Seudun Työterveys ry:stä.

Leskisen mukaan pk-yrittäjät eivät aina osaa etsiä tietoa ja erilaisia maksuttomia sovelluksia, vaikka niitä olisi tarjollakin. Tai sitten tieto hukkuu informaatiotulvaan.

PIRA on pk-yrittäjälle edullinen ja helposti käyttöön otettava sähköinen järjestelmä. Vuosihinta yritystä kohti on muutamia kymppejä. Keskimääräinen työterveyshuollon kustannus työntekijää kohti on vähän alle 450 euroa, josta Kela-korvaukset ovat vajaat 200 euroa.

Vaaratiedot ennen työpaikkaselvitystä

Menetelmässä työpaikkaselvitys ja riskien arviointi tehdään ajallisesti lähekkäin. Tiedot kirjataan verkkosovellukseen, ja sekä yrityksellä että työterveyshuollolla on pääsy molempien kirjauksiin.

– Jos työpaikka on halukas ottamaan tämän sähköisen järjestelmän käyttöönsä ja olemme menossa sinne työpaikkakäynnille, annamme yritykselle järjestelmän tunnukset verkkoon ja pyydämme, että työpaikan vaaratiedot täytetään sinne etukäteen, Leskinen sanoo.

Työterveyshuollon työpaikkakäynti tehdään sen jälkeen, kun vaarojen kartoitus on valmis.

– Silloin voidaan keskustella vaara- ja haittakohteista ja tarvittaessa nostaa myös uusia esille. Ja ellei työpaikalla ole vielä ehditty tehdä kartoitusta, voimme auttaa siinä.

Työpaikka jää helposti vaarojen kartoitusvaiheeseen.

– Moni pientyönantaja tarvitsee tukea juuri riskinarvioinnissa. Työterveyshuolto voi auttaa siinä, ja voimme myös antaa suosituksia, kun korjaavia toimia suunnitellaan. Toimimme ikään kuin prosessinohjaajina, Leskinen toteaa.

Hän katsoo, että menetelmä jämäköittää myös työterveysyhteistyötä. Varsinkin pienet työnantajat kokevat helposti työterveyshuollon kaukaiseksi ja ulkopuoliseksi, eikä silloin synny luontevaa keskustelua. Mutta kun työpaikalla on ensin kirjattu vaarat järjestelmään, siellä asennoidutaan valmiiksi siihen, että niitä käsitellään myös työterveyshuollon kanssa työpaikkakäynnillä.

– Jos meidän raportissamme lukee, että pitää käyttää suojaimia, se ei mene samalla tavalla tajuntaan kuin silloin, kun työnantaja on itse arvioinut ja käsitellyt asiaa.

Leskinen korostaa, että keskusteluissa otetaan aina esille myös työpaikan voimavarat ja ne asiat, jotka ovat kunnossa.

Sekä tukea että seurantaa

PIRA-järjestelmässä yrityksen ja työterveyshuollon tekemät kirjaukset täydentävät toisiaan.

– Jos yritys on todennut kartoituksessa, että liiallista melua on, me voimme mitata melun työpaikkakäynnillä ja täyttää järjestelmään mitatun desibelimäärän, Maarit Leskinen kuvaa.

Toimenpidesuosituksessa käydään läpi keinot meluhaitan vähentämiseksi. Leskinen toteaa, että tämä pieni työntö ja tuki vaikuttavat työpaikan kulttuuriin: turvallisuusasiat tulevat ehkä aiempaa helpommin mieleen.

Työterveyshuolto tekee myös seurantaa.

– Otamme yritykseen yhteyttä sovitun ajan päästä, esimerkiksi puolen vuoden kuluttua työpaikkakäynnistä. Henkilökohtaista kontaktia ei korvaa mikään, siksi soitamme. Muutoinkin olemme vuosittain yhteydessä jokaiseen työpaikkaan.

 

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 5/2021

LISÄÄ AIHEESTA TILAAJILLE

TTT-lehti 1/2021: Pandemia kysyy malleja riskien hallintaan.

TTT-lehti 2/2020: Turvallisuusohjelmiston tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys – Hyvästi, liput ja laput!

TTT-lehti 5/2019: Vaarat tunnistettu – Miten hoituivat korjaukset?