Suomalainen innovaatio, ohut viiltosuojaneulos Cutlon, sai alkunsa vuonna 2011, kun itsekin jääkiekkoa harrastava Toni Nieminen luki jutun jääkiekkoilijan loukkaantumisesta. Vastustajan luistin oli viiltänyt ison haavan käsivarteen. Kiekkoilijan ura päättyi tapaturmaan.

Nuori mies alkoi kehitellä ideaansa pelaajien suojaimista, mutta tarkoitukseen sopivaa viilloilta suojaavaa neulosta ei ollut tarjolla. Jyväskylässä asuva Nieminen löysi vihdoin yhteistyökumppanin sadan kilometrin päästä Orivedeltä. Yhteistyöhön neulosvalmistajan Orneule Oy:n kanssa päästiin vuonna 2015.

Oriveteläisyrityksellä oli jo aiempaa kokemusta paksumpien viiltosuojaneulosten kutomisesta, mutta aluksi sielläkin epäiltiin, voisiko viillonkestävyys toteutua ohuessa ja joustavassa kankaassa.

Kehitystyö on vienyt aikansa, mutta viime vuodesta alkaen polyeteenistä ja elastaanista neulottu kangas on herättänyt kiinnostusta paitsi työvaatevalmistajissa myös maailmalla ammattiurheilijoiden varusteiden valmistajissa.

Cutlonista on tehty jopa alusvaatteita USA:n jääkiekkojoukkueelle, ja ne ovat olleet myös Yhdysvaltain alppimaamaajoukkueen testissä. Myös NHL-pelaajille on kehitteillä viiltosuojavarusteita.

– Jääkiekkoilijana en päässyt NHL:ään asti, mutta nyt näyttää mahdolliselta päästä sinne ideani kautta, heittää keksinnöstään selvästi innostunut Nieminen.

Niemisen ja Orneuleen toimitusjohtajan Jyrki Uotilan oli tarkoitus tehdä markkinointimatka USA:han keväällä 2020, mutta koronavirustilanne esti sen. Neuvottelut ovat kuitenkin jatkuneet etäyhteyksin.

 

Työnantaja määrittelee viiltosuojauksen tarpeen

Viiltosuojausta tarvitaan monenlaisissa töissä, joissa käsitellään viiltäviä työkaluja tai materiaaleja. Yleisimmin käytössä ovat viiltosuojakäsineet, mutta myös jalkineissa ja vaatteissa käytetään viilloilta suojaavia materiaaleja.

Tapaturmatilaston mukaan leikkaava, terävä tai karhea esine aiheuttaa työntekijän vahingoittumisen Suomessa noin 17 000 tapauksessa vuosittain. Eniten näitä tapaturmia sattuu elintarvike-, puu-, metalli- ja rakennusteollisuudessa. Yleisimmin vaarassa ovat kädet ja käsivarret.

Työterveyslaitoksen suojainasiantuntija Susanna Mäki muistuttaa, että työnantaja määrittelee työssä olevat riskit ja sen, miten niitä voidaan hallita.

– Erilaisille työtehtäville on omia standardejaan. Esimerkiksi moottorisahan viillolta suojaavalle materiaalille ja mallille on omat vaatimuksensa. Tietynlainen tekstiilimateriaali pysäyttää moottorisahan terän, Mäki sanoo.

Ohuelle viiltosuojauskankaalle on tilausta

Viiltosuojaneuloksia on ollut käytössä aiemminkin, mutta kankaat ovat olleet paksuja, karkeita ja joustamattomia. Tarvetta näyttäisi löytyvän joustavalle ja ohuelle neulokselle, jota voi käyttää suoraan iholla.

Vaikka myös käsineissä käytetään ohutta viiltosuojaneulosta, sekä materiaali että tuotantotapa ovat erilaiset kuin Cutlon-neuloksessa. Cutlon on pinnaltaan liukasta eli käsineeksi soveltumatonta. Käsineitä ja kangasta ei voida myöskään valmistaa samoilla koneilla, sillä käsineet neulotaan valmiiksi muotoon.

Cutlon 3130 -neulos täyttää standardin EN388 vaatimukset viillonkestävyydelle. Yksikerroksisena se sijoittuu luokkaan 3 ja kaksikerroksisena luokkaan 5. Hankauksen kesto on luokkaa 3 ja repeytymislujuus 4. Standardia EN388 käytetään myös viiltosuojakäsineiden testaamisessa.

Cutlonin kehittäjä on jättänyt patenttihakemuksen valmistusmenetelmään ja itse neulokseen EU:n ja USA:n alueella. Patentin saanti näyttää lupaavalta.

 

Cutlon-suojavaatteita saa jo Suomesta

Kotimaassakin on jo päästy tuotantoon asti. Toni Nieminen on itse teettänyt Cutlonista suojavaatteita vuodesta 2018, ja nyt muutama Suomen markkinoilla toimiva työvaatevalmistaja on ottanut sen käyttöön ja tuotemallistoonsa.

Niemisen teettämissä vaatteissa viiltosuojaus on hihoissa ja vartalon keskiosassa, muut osat ovat Orneuleen valmistamaa polyesterineulosta, johon on lisätty hopeaioneita. Hopea estää hien hajun ja bakteerien muodostumista iholla.

Viilloilta suojaavia irtohihoja käytetään suojakäsineiden lisäksi paljon työpaikoilla. Paita on Niemisen mukaan kuitenkin hihoja käyttökelpoisempi.

– Vaikka työnantajat velvoittavat työntekijän esimerkiksi metalliteollisuudessa pitämään suojaavia irtohihoja, ne jäävät hankalina usein käyttämättä.

Viimeisimpänä viiltosuojaneulos on päätynyt vartijoiden ja järjestysmiesten käyttöön. Kotimainen Origopro Oy kehittää korkeakauluksista viiltosuojapaitaa, jonka kaulaosa ja hihat ovat Cutlon-neulosta. Peukalolenkki pitää hihan paikallaan suojaamassa rannetta. Rinnan ja selän kohdalle viiltosuojausta ei tarvita, koska käyttäjillä on luoti- ja pistoliivit.

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 3 /2020.