Valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen viimeinen toimintavuosi on parhaillaan käynnissä. Mistä se tullaan muistamaan? Toteutuuko visio Euroopan parhaasta työelämästä? Miten työelämän kehittämistä on syytä jatkaa? Annetaan hankejohtaja Margita Klemetin kertoa.
Työelämä 2020 -hanke on pyrkinyt parantamaan työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Se on onnistunut toteuttamaan vuonna 2012 laaditun työelämästrategian ydintä ajassa, jossa sekä toimintaympäristö että työ ovat olleet suuressa muutoksessa.
– Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen sekä työpaikkalähtöisyys ja henkilöstön osallistaminen ovat säilyneet läpileikkaavina teemoina koko hankkeen ajan, linjaa hankejohtaja Margita Klemetti.
Verkostomaisesti kohti visiota
Työelämästrategian visiona oli kehittää suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoista tavoitetta ei voisi saavuttaa ilman laajaa yhteistyötä. Merkityksellinen ja innostava visio saikin liikkeelle koko hankkeeseen sitoutuneen laajan verkoston, jonka avulla on kannustettu ja aktivoitu työpaikkoja kehittämään itseään ja uudistumaan omista lähtökohdistaan.
– Verkoston kautta olemme paitsi tavoittaneet työpaikkoja, myös saaneet kentältä hyviä ehdotuksia kehittämisteemoista. Visio on ollut äärimmäisen hyvä. Se on puhutteleva ja riittävän kaukainen, mutta ei silti mahdoton saavuttaa. Verkoston toimijat halusivat tehdä töitä yhteisen vision hyväksi. Siksi he sitoutuivat siihen, Klemetti toteaa.
Kuva: Hankejohtaja Margita Klemetti on tyytyväinen onnistumisiin, joita Työelämä 2020 -hankkeen aikana on yhteistyössä aikaansaatu. Yksi niistä on suomalaisen työelämän arvopohja, joka syntyi osallistavasti työelämän sidosryhmien kanssa.
Arvot luovat perustaa
Sitoutumista vahvistettiin yhteisellä työelämän arvopohjalla, joka syntyi keväällä 2013 pidettyjen arvopajojen pohjalta. Vapaaehtoisiin pajoihin kutsuttiin osallistujia kaikkien toimijatahojen verkostoista.
– Pohdimme erilaisten työelämän sidosryhmien kanssa, millaisten arvojen varaan uskomme suomalaisen työelämän rakentuvan vuonna 2020. Yhteiset arvot – tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus – ovat olleet kantava voima koko matkan ajan.
Työelämä 2020 -hankkeen verkostomainen rakenne on edellyttänyt vuorovaikutteisuutta ja riittävän joustavaa toimintamallia. Rullaavan toimintasuunnitelman ansiosta muutoksiin on tarvittaessa voinut reagoida nopeastikin.
– Tällaisessa verkostohankkeessa ei kukaan voi sanella, että nyt me teemme näin. Asiat pitää osata muotoilla niin mielenkiintoisiksi ja tarpeellisiksi, että verkoston jäsenet innostuvat niistä. Näin laaja-alaisessa työssä toimintasuunnitelman joustavuus on ollut äärimmäisen tärkeää, jotta toimijoiden mielenkiinto säilyy, Klemetti pohtii.
Vahvuudet brändiksi
Syksyllä 2016 Työelämä 2020 -hanke julkaisi työelämäbrändiä koskevan raportin, joka kuvaa suomalaisen työelämän positiivista mainetta. Tehdyn brändityön tarkoituksena on tukea Suomen talouskasvua pitkällä aikavälillä ja auttaa maatamme menestymään kansainvälisessä yhteistyössä. Brändi sisältää kolme suomalaisen työelämän keskeistä vahvuutta, jotka ovat osaaminen, yhteistyö ja turvallisuus.
– Työelämän kehittämisessä lähdetään usein ajatuksesta, että meillä on jokin epäkohta, joka pitää korjata. Tällaisessa lähestymistavassa unohtuu helposti se, että suomalaisessa työelämässä on myös paljon vahvuuksia. Näitä ominaisuuksia halusimme työelämäbrändityön kautta tuoda esiin.
Klemetti kannustaa kaikessa kehittämisessä suuntaamaan katseet epäkohtien sijaan vahvuuksiin.
– Aitoa kehittämistä tapahtuu vain, kun se on mielekästä. Kehittämiseen syntyy positiivinen kierre, kun sitä lähestytään vahvuuksien ja voimavarojen kautta.
Suomalainen työelämäbrändi on hyvä esimerkki konsepteista, jotka jatkavat elämäänsä myös hankkeen päätyttyä. Koordinaatiovastuun brändityön jatkamisesta ottaa Business Finland.
Hankkeessa syntynyt Kehittämispolku-testi taas siirtyy Työturvallisuuskeskuksen työkalupakkiin. Testi auttaa työpaikkoja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.
Viestejä moneen kanavaan
Työelämä 2020 -hankkeessa on ensimetreiltä asti satsattu vahvasti viestintään tekemällä näkyväksi hanketoimijoiden hyvää työtä ja välittämällä sitä työpaikoille. Viestinviejinä ovat toimineet sekä verkosto että hanke itse.
– Sosiaalisen median strategia ei ollut arkipäivää vielä vuonna 2013, jolloin me sellaisen hankkeelle laadimme. Olemme halunneet viedä viestiä sinne, missä ihmiset muutenkin
ovat, emmekä luottaa pelkästään siihen, että he hakevat itse tietoa hankkeen verkkosivuilta tai Suomi.fi-portaalista.
Hankkeessa on hyödynnetty monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -keinoja.
– Olemme tehneet esimerkiksi tv-ohjelmia ja podcasteja sekä osallistuneet Suomi Areenaan useana vuonna.
Hankkeen aikana syntyneet tv-sarjat 8 myyttiä työstä, Murroksessa ja Seniori työssä ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Työelämää ja työn murrosta käsittelevän Työlinjalla Pekka Sauri -podcast-sarjan jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa, Soundcloudissa ja iTunesissa, ja suomalaiset työpaikat ovat pääroolissa niissä lukuisissa työpaikkatarinoissa, joita voi yhä lukea hankkeen verkkosivuilla tyoelama2020.fi.
Moni asia on jo parantunut
Työelämä 2020 -hankkeen aikana suomalaisen työelämän laatu on pysynyt hyvänä ja kehittynytkin rakennemuutoksesta huolimatta. Työllisyysaste on noussut yli neljä prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin, ja työurat ovat pidentyneet: vuonna 2018 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 61,3 vuotta, kun se vuonna 2010 oli 60,4 vuotta.
Suomalaisessa työelämässä on myös luottamuspääomaa – hankkeen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 79 prosenttia vastaajista luottaa työpaikkaansa ja ihmisiin siellä. Näiden lukujen valossa, luottamuksen ilmapiirin vallitessa Klemetti pitää työelämän tulevaisuutta valoisana, mutta toteaa samalla, ettei kehittämisen tarve lopu koskaan.
Osaamista kehitettävä
Tulevaisuuden työelämän haasteeksi ja kehittämiskohteeksi Klemetti nostaa ennen muuta työn murroksen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen.
– Digitalisaatioon ja teknologiseen murrokseen liittyvän osaamispääoman päivittäminen ja markkinakelpoisuuden säilyttäminen tulee olemaan keskeinen asia.
Oman haasteensa luo myös se, että työurat muuttuvat aiempaa mosaiikkimaisemmiksi.
– Ihmiset voivat olla työuransa aikana palkkasuhteissa, yrittäjiä ja kevytyrittäjiä. Välillä opiskellaan tai ollaan kenties työttömiä. Tämä haastaa sekä osaamisen kehittämistä että suomalaista koulutusjärjestelmää.
Johtaminenkin muutoksessa
Klemetti toivoo, että myös johtamisen teema pysyy pinnalla suomalaisen työelämän kehittämisessä. Johtajan tehtävä on aina ollut haasteellinen, mielenkiintoinen ja mahdollisuuksia luova, mutta siltäkin odotetaan uusia tuulia. Parhaimmillaan johtaminen on muutosta mahdollistava moottori.
– Työelämän arvopohja on jo muuttunut ja tulee yhä muuttumaan. Globalisaation, alustatalouden ja verkostoissa tapahtuvan työn kaltaiset ilmiöt tulevat haastamaan nykyiset johtamismallit, joten johtamisen kehittämiseen kannattaa satsata myös jatkossa.
Työelämän murros koskettaa kaikkia, eikä kukaan ole siltä suojassa. Muutos haastaa eri toimialat eri tahtiin.
– Edelläkävijät kehittävät toimintaansa ilman minkäänlaista kansallista työelämähankettakin, mutta samaan aikaan suuri joukko työpaikkoja tarvitsee apua muutoksen kääntämisessä mahdollisuudeksi.
Hankkeen aikana yhä useampi suomalainen työpaikka on tämän oivaltanut, mutta työtä on vielä tehtävänä. Verkostoituminen ja muilta oppiminen ovat hyviä tapoja päästä eteenpäin, ja näissä myös kansallinen kehittämishanke voi olla avuksi.
Työelämä 2020 -hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, jonka päämääriksi asetettiin
– työllisyysasteen
– työelämän laadun
– työhyvinvoinnin ja
– työn tuottavuuden parantaminen.
Hanketta on toteutettu verkostomaisesti 84 työelämätoimijan, 15 alueverkoston sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen yhteisten toimialaohjelmien kautta
Mitä mieltä? Kommentoi!