Turun hovioikeus kumosi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden vuonna 2023 antaman tuomion, jossa Uudessakaupungissa kahvila-ravintolan yrittäjänä vuosina 2017–2018 toiminut mies oli tuomittu yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen ihmiskaupasta. Hovioikeus hylkäsi myös toissijaisen rangaistusvaatimuksen törkeästä kiskonnasta.

Tapauksessa oli kyse siitä, oliko mies myynyt Turkista Suomeen vuonna 2017 saapuneelle veljentyttärelleen 99 prosenttia yrityksen osakkeista erehdyttämistarkoituksessa ja oliko veljentytär joutunut tekemään yrityksessä pakkotyötä.

Veljentyttären mukaan hänen setänsä oli erehdyttänyt häntä allekirjoittamaan kauppakirjan ja ottanut hänet määräysvaltaansa saattaakseen hänet pakkotyöhön ja hyötyäkseen hänestä kaikin keinoin.

Pakkotyöstä jäi hovioikeuden mukaan varteenotettava epäily

Hovioikeudessa sekä veljentyttären että sedän kertomuksissa oli eroavaisuuksia verrattuna käräjäoikeudessa kuultuun. Veljentytär kertoi asiasta hovioikeudessa yleisluonteisemmin eikä enää sanonut pelänneensä setäänsä. Kysyttäessä miksi hän ei olisi ymmärtänyt yrityskauppaan liittyvää asiaa, vaikka kaupantekotilaisuudessa oli tulkki, veljentytär vetosi muistamattomuuteen.

Hovioikeus piti selvitettynä sitä, että yrityskaupassa kummankin osapuolen tavoitteena oli ollut oleskeluluvan saaminen veljentyttärelle. Hovioikeus katsoi myös, ettei veljentytärtä ollut erehdytetty yrityskauppaan. Veljentytär oli kyllä riippuvaisessa asemassa suhteessa setäänsä heikon taloudellisen tilanteensa ja itselleen vieraan kielen ja kulttuurin vuoksi.

Arvioitavaksi jäi, oliko veljentyttären työskentely kahvila-ravintolassa ollut pakkotyötä. Näyttöä oli sekä puolesta että vastaan, minkä perusteella hovioikeuden mukaan jäi varteenotettava epäily siitä, että kyse olisi ollut pakkotyöstä. Toisaalta hovioikeus piti mahdollisena myös sitä, että yrityskauppa oli tehty veljentyttären halusta ja että yrittäjäasemansa vuoksi tämä halusi työskennellä pitkiä päiviä.

Mitä pakkotyöllä tarkoitetaan?

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelujuristi Natalie Eklund sanoo, että vakavimmat työperäisen hyväksikäytön muodot tulevat rangaistaviksi ihmiskauppana, muut joko törkeänä kiskontana tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä. Tahallisuusvaatimus on kuitenkin korkea ihmiskaupparikoksissa.

– Työperäisessä ihmiskaupassa pakkotyö on keskeisessä asemassa, eikä pakkotyötä ole lainsäädännössä määritelty. Yleisesti sanottuna pakkotyö on pysyvä tila, jossa työntekijällä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävistä tai lopettaa niiden suorittamista.

Eklund toteaa myös, että valvonnan tehostuttua Suomessa on viime vuosina tullut esiin aiempaa enemmän työperäisiä hyväksikäyttötapauksia ja -epäilyjä.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (28.2.2025). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.