Itä-Suomen hovioikeus on tuominnut johtavassa asemassa olleen henkilön työsyrjintää ja työturvallisuusrikosta koskevassa tapauksessa.
Esihenkilö oli muun muassa kosketellut kahta naispuolista työntekijää sopimattomasti sekä esittänyt heille sopimattomia ehdotuksia ja seksuaalissävytteisiä vitsejä. Teot tapahtuivat vuosina 2017–2021, ja asia oli saatettu työyhteisössä työnantajan tietoon. Työnantaja oli antanut esihenkilölle kirjallisen varoituksen epäasiallisesta käyttäytymisestä ja kielenkäytöstä vuonna 2022.
Etelä-Savon käräjäoikeus oli käsitellyt asiaa vuonna 2024 ja tuominnut esihenkilölle 80 päiväsakkoa työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi hänen tuli maksaa naisille vahingonkorvauksia sekä heidän oikeudenkäyntikulunsa. Myös työnantaja velvoitettiin maksamaan heille tasa-arvolain mukaista hyvitystä ja osan heidän oikeudenkäyntikuluistaan.
Käräjäoikeus oli kuullut todistajina useita työntekijöitä, jotka kertoivat esihenkilön epäasiallisesta käyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta työyhteisön ilmapiiriin. Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli systemaattisesta, pitkäkestoisesta ja jatkuvasta häirinnästä, joka aiheutti stressiä ja ahdistusta kohteilleen.
Tuomio muuttui hovioikeudessa vain lievästi
Esihenkilö kiisti käyttäytyneensä asiattomasti ja vetosi muun muassa asiayhteydestään irrotettuun huumoriin. Hänen valituksestaan asia käsiteltiin uudelleen hovioikeudessa tämän vuoden kesäkuussa. Esihenkilö vaati käräjäoikeuden tuomion kohtuullistamista muun muassa asian saaman julkisuuden vuoksi.
Hovioikeus ei nähnyt perusteita rangaistuksen kohtuullistamiselle, vaan vahvisti käräjäoikeuden tuomion vain pienin muutoksin. Vastaajan korvattaviksi tulevia oikeudenkäyntikuluja muutettiin hieman, mutta vastaajan korvausvelvollisuus säilyi pääosin samana. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan naisten oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.
Työsuojelujuristi Sanna Tuunanen toteaa, että seksuaalissävytteinen koskettelu, sopimaton ehdottelu tai kaksimielinen huumori eivät kuulu työelämään. Johtavassa asemassa olevalla esihenkilöllä on vielä suurempi valta ja vastuu kuin muilla työntekijöillä. Esihenkilö edustaa työnantajaa, jolla on huolenpitovelvollisuus työntekijöidensä hyvinvoinnista työssä.
Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (21.8.2025). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.
Mitä mieltä? Kommentoi!