Silmän lasiainen on hyytelömäistä ainetta. Se on kiinni silmän takaosan verkkokalvossa. Ikääntyessä lasiaisen rakenteet kutistuvat ja kiinnityskohdat verkkokalvoon löystyvät.

Kun lasiainen irtoaa, se aiheuttaa vetoa verkkokalvoon. Tämä näkyy valonvälähdyksinä, usein näkökentän ohimon puolella.

– Kun lasiainen on kokonaan irti verkkokalvosta, salamointi loppuu, sanoo silmätautien erikoislääkäri Katri Salmivalli.

Silmien kuivuminen niiden pinnalta ei nopeuta lasiaisen irtoamista, eikä esimerkiksi silmätipoilla voi ehkäistä tai hoitaa vaivaa. Lasiaista ei myöskään tarvitse korvata millään.

Ikääntyneiden ongelma

Lasiainen voi irrota jo nelikymppiseltä, mutta yleensä se tapahtuu vasta, kun ikää on yli 60 vuotta. Miinuslaseja käyttäville lasiaisen irtauma tulee keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin kuin muille. Tämä johtuu likitaitteisten henkilöiden silmämunan pitkulaisesta rakenteesta.

Lasiainen voi irrota myös silmään kohdistuneesta iskusta tai silmäleikkauksen seurauksena.

Välttämättä lasiaisirtaumaa ei edes huomaa, jos se tapahtuu vähitellen. Jos oireet ilmaantuvat yhtäkkisesti, näkökenttään ilmestyy roskia, rihmoja tai samentumia. Yleensä niiden läpi näkee ja ne liikkuvat katseen mukana. Ne voivat myös selvästi häiritä näkemistä.

Edellä kuvatut oireet eivät edellytä kiireistä hakeutumista hoitoon. Kuitenkin lähiviikkoina olisi hyvä käydä tutkituttamassa tilanne silmälääkärissä, jos roskia näkökentässä on runsaasti tai silmä salamoi.

Jos oireet viittaavat verkkokalvon irtoamiseen, hoitoon on sen sijaan hakeuduttava jo vuorokauden kuluessa. Verkkokalvo on voinut irrota, jos silmällä ei näe kunnolla tai näkökentässä on nokisadetta muistuttava muutos tai tumma yhtenäinen varjo.

Verenvuoto silmässä aiheuttaa yleensä aluksi nokisadetta ja sitten näön sumeutta. Tumma, yhtenäinen varjo usein kertoo jo siitä, että verkkokalvoa on irronnut, Salmivalli sanoo.

Verkkokalvo voidaan pelastaa laseroimalla.

– Jos kyse on pienemmästä reiästä tai repeämästä, laserointi riittää. Isommissa irtaumissa, joissa on jo varjoa näkökentässä, tarvitaan usein leikkausta.

Miten vaivaa hoidetaan?

Lasiaisen irtauman jälkeen on hyvä välttää voimakasta fyysistä rasitusta kuukauden ajan. Tämä ehkäisee lasiaisen liikkeen aiheuttamaa vetoa verkkokalvolle.

– Uusintatarkastusta suositellaan usein kuukauden kuluttua. Mikäli oireet ovat hyvin lieviä ja ehkä jo lakanneet vastaanottoon mennessä, eikä ensimmäisessä tutkimuksessa näy mitään epäilyttävää ohuempaa kohtaa tai verenpurkaumaa, ei jälkitarkastus aina ole välttämätön.

Ajan kuluessa silmän päällä leijuvat samentumat hajaantuvat ja muuttuvat vähemmän häiritseviksi.

– Aivotkin tottuvat niihin, jolloin ne havaitsee ehkä lähinnä vaaleaa tai kirkasta taustaa vasten.

Joskus syy salamointiin ja näköhäiriöihin voi löytyä myös silmän ulkopuolelta. Jos oireet liittyvät päänsärkyyn, ne voivat viitata migreeniin. Joihinkin migreenikohtauksiin liittyvät sahalaitakuvioiset valonvälkähdykset tai näkökentän rajoittuminen reunoilta.