Oletko joskus raskaan työpäivän jälkeen pysähtynyt kuuntelemaan elimistöäsi? Miltä työssä kuormittuminen tuntuu?
Osaatko tunnistaa psyykkisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kuormituksen? Tuntuvatko ne erilaiselta kuin fyysinen kuormitus? Voiko kuormittumista mitata? Kannattaako sitä mitata?
Yhä useampi meistä mittaa omaa kuormittumistaan, stressin määrää, palautumista ja hyvinvointia erilaisten älylaitteiden ja sovellusten avulla. Kuluttajille tarkoitetut laitteet antavat palautetta elimistön tilasta ja parhaimmillaan motivoivat tekemään muutoksia arjessa hyvinvoinnin edistämiseksi, mikä on hienoa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kuluttajalaitteet antavat vain suuntaa elimistön kuormittumisesta ja palautumisesta. Ne eivät vastaa lääkinnällisten mittalaitteiden tarkkuutta. Lisäksi palaute ei ole yksilöllisesti räätälöityä ja johtopäätökset pitää osata tehdä itse.
Työnantajan tulee seurata työssä kuormittumista
Hyvinvointia mittaavat kuluttajalaitteet rekisteröivät tietoa jatkuvasti, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Joskus on kuitenkin tarpeen tarkentaa näkökulmaa työssä kuormittumisen mittaamiseen. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työturvallisuusriskit ja vähentämään ylikuormitusta. Kuormittuminen ei siis ole vain yksilön oma asia, vaan työturvallisuuskysymys.
Työpaikkamittauksissa käytettäviin mittalaitteisiin kohdistuvat korkeammat vaatimukset ja niiden tuottama mittaustieto on luotettavampaa kuin kuluttajalaitteiden. Mitattaville muuttujille on myös olemassa tutkittuun tietoon perustuvat raja-arvot. Esimerkiksi työnaikaista hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitusta, lihaskuormitusta, työasentoja tai työntekijän lämpökuormitusta voidaan mitata. Saatuja arvoja verrataan suositusarvoihin, ja työpaikalla tehtävät muutos- ja parannustoimet voidaan suunnata työkuormituksen hallintaan.
Kuuntele myös kehon viestejä
Kaiken mitatun tiedon keskellä voi unohtua, että samalla tavalla tietoa elimistön tilasta antaa oma keho. Mittareiden tapaan keho ei tuota absoluuttista lukuarvoa tarkasteltavaksi, mutta kehon fysiologisten mekanismien antamiin signaaleihin ihminen on reagoinut – tietoisesti tai tiedostamattaan – koko olemassaolonsa ajan. Näitä signaaleja antavat esimerkiksi liike- ja asentoaisti sekä kipuaisti.
Muistetaan siis trendikkäiden kuluttajalaitteiden ja ammattilaisten mittareiden lomassa kuunnella myös omaa sisäänrakennettua järjestelmää ja reagoida sen viesteihin. Keho tietää.
Kirjoittaja Satu Mänttäri toimii johtavana tutkijana Työterveyslaitoksessa.
Kyllä sen tietää omassa kehossaan, kun elimistö liikaa kuormittuu. Ei tarvita laitteita. Väsymys tuntuu ihan konkreettisena kivuntyylisenä koko ruumiissa.
Keho ei palaudu vanhemmalla ihmisellä niin nopeasti kuin nuoremmalla.
Ja jos on terveydessä häikkää, niin varmaan liika kuormitus, rasitus vaan lisää esim. sydänoireita.
Mutta henk.koht.olen kokenut, että työterveys eikä myöskään esihenkilö tästä välittänyt ollenkaan. Epäiltiin vaan pinnaamista, vaikka olin oikeasti väsynyt ja sydänvaivat pahenivat jne. Hoitoala, vanhuspuoli.