Hyvin syömällä voi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Siksi Suomessa on nyt annettu virallinen suositus siitä, miten työssä kannattaa syödä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan helmikuussa julkaisema suositus perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, tutkimustietoon eri ammattien erityispiirteistä sekä hyviin käytäntöihin.

– Työaikaisen ruokailun toteutukseen liittyy erilaisia haasteita riippuen toimialasta ja työpaikasta. Suositus antaa käytännöllisiä ohjeita ruokailun toteuttamiseen erityyppisissä töissä ja haastavissakin olosuhteissa, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja Nina Halonen. Hän työskentelee Espoo Cateringissa ravitsemusasiantuntijana.

Työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on parantaa työikäisten ravitsemusta, ylläpitää hyvää työkykyä sekä lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Työikäisillä suomalaisilla on useita ravitsemushaasteita, jotka heikentävät työkykyä ja lisäävät kroonisten sairauksien riskiä.

– Suurimpia haasteita ovat liiallinen energian, suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti, niukka kuidun saanti sekä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljavalmisteiden vähäinen kulutus, Halonen summaa.

Painota ruokavaliossa kasviksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan yli puolella aikuisista suomalaisista on pitkäaikainen sairaus, joka voi heikentää työkykyä ja vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Hyvällä ravitsemuksella voidaan tukea muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, useiden syöpien sekä mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa.

Työkykyä ja terveyttä edistää kasvipainotteinen ruokavalio, johon kuuluu runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljatuotteita, kalaa ja pehmeitä rasvoja. Säännöllinen syöminen ylläpitää hyvää työvireyttä ja tukee työssä jaksamista.

– Sopiva ateriarytmi on yksilöllinen, mutta useimmille sopii 3–6 ruokailukertaa päivässä. Aterioiden koostamisessa kannattaa hyödyntää lautasmallia, joka ohjaa monipuoliseen syömiseen, Halonen mainitsee.

Aamupala parantaa muistia

Työaikainen ruokailu vaikuttaa työkykyyn sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin vaikutukset voi huomata esimerkiksi vireydessä ja keskittymiskyvyssä.

– Terveyttä edistävä työaikainen ruokailu parantaa keskittymistä ja jaksamista edistäen siten myös työturvallisuutta. Ruokavaliolla voi lisäksi tukea aivoterveyttä ja mielen hyvinvointia, Halonen sanoo.

Säännöllisen syömisen kokonaisuudessa yksittäisillä aterioillakin on merkitystä. Esimerkiksi ennen työpäivää syödyn aamiaisen on todettu parantavan kognitiota ja työmuistia.

– Siksi työpäivä on suositeltavaa aloittaa monipuolisella ja riittävän kokoisella aamiaisella. Jos aamupala ei maistu heti aamusta, sen voi syödä vähän myöhemmin.

Suunnittele ruokailut etukäteen

THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäinen suomalainen syö lounasta yleisimmin kotona tai nauttii eväitä työpaikalla. Kolmanneksi yleisin lounaspaikka on henkilöstöravintola.

Tutkimusten mukaan henkilöstöravintolassa lounastavat tekevät ravitsemussuosituksia paremmin noudattavia ruokavalintoja kuin muualla lounastavat. Esimerkiksi työikäiset miehet valitsevat henkilöstöravintolassa useammin tuoreita kasviksia ja kalaruokia kuin muissa lounaspaikoissa syövät.

– Henkilöstöravintolassa terveyttä edistävän aterian valitseminen on helppoa, kun ruokapalvelu noudattaa ravitsemussuosituksia ja kun asiakkaana itse noudattaa aterian koostamisessa lautasmallia.

Halosen mukaan lautasmallin ideaa kannattaa hyödyntää myös silloin, kun töissä syöminen on omien eväiden varassa, sillä se auttaa koostamaan eväät monipuolisesti.

– Eväsateria voi olla esimerkiksi keitto tai salaatti, joka sisältää proteiininlähteen. Lisäksi täysjyväleipää, kasviöljypohjaista levitettä, marjoja tai hedelmiä sekä ruokajuomaksi rasvaton maito tai täydennetty kasvipohjainen juoma.

Liikkuvassa tai muulla tavoin epäsäännöllisessä työssä työvuoron ruokailut kannattaa suunnitella etukäteen. Tarvittaessa töihin voi ottaa eväitä varten mukaan kylmälaukun, termospullon tai ruokatermoksen.

– Erityisesti fyysisesti raskaassa työssä eväiden tulee olla riittävän runsaat. Myös veden juomiseen ja hyvään nestetasapainoon on tärkeää kiinnittää huomiota.

Varaa ruokailulle aikaa

Työnantajan tulee mahdollistaa työn tauottaminen sekä työaikainen ruokailu, kun työaika ylittää kuusi tuntia. Säännöllisen ruokailun on oltava mahdollista työpäivän aikana kaikissa työvuoroissa ja -olosuhteissa.

Työpaikalla on hyvä sopia yhteisistä työaikaisen ruokailun ja työn tauottamisen pelisäännöistä. Palauttavien ruokataukojen pitäminen, ruokatauon merkitseminen kalenteriin ja lounasajan rauhoittaminen kokouksilta ovat esimerkkejä hyvistä käytänteistä.

– Kiire voi monilla aloilla olla haaste työaikaisen ruokailun toteutukselle. Tarvitaan yhteistä keskustelua työpaikalla, miten haasteita saadaan ratkaistua. Työ on tärkeää suunnitella tehtäväksi niin, että ruokatauon pitäminen on kaikille mahdollista.

Kommentit

1. Opetusalalla, erityisesti peruskoulussa, opettajilla ei ole varsinaista ”ruokatuntia” vaan valvontaruokailu. Paitsi ajallisesti (kiire) myös hälyn ja valvomisen takia ruokailu on usein stressaava. Tarjottava ruoka on kyllä suositusten mukaista, mutta suuressa määrin teollisesti prosessoitua.

   Vastaa