Arkkitehtipalvelu Oy:n projektiarkkitehdin Saila Poikolaisen lopullinen kipinä työmatkapyöräilyyn syttyi, kun hän sai tarpeekseen autoilusta.

– Minulla oli isän vanha auto, ja olin juuri pannut aika paljon rahaa sen remonttiin. Sitten se kuitenkin jätti tielle. Kypsyin koko touhuun ja päätin, etten tarvitse autoa.

Sen koommin Poikolaisella ei ole ollut autoa, vaan hän pyöräilee kaikki matkansa kaupungissa. Työmatkaa kertyy Jyväskylässä vajaat seitsemän kilometriä suuntaansa. Kyse ei ole isosta ponnistuksesta, mutta välillä siihen vaaditaan päättäväisyyttä.

– Joskus aamulla väsyttää ja tuntuu, että nyt ei jaksa, mutta on vain mentävä.

Poikolaisen sitoutumista työmatkapyöräilyyn helpottavat työnantajan tuki ja kannustus. Arkkitehtipalvelu Oy tukee työntekijöidensä liikuntaa ja hyvinvointia poikkeuksellisen monella tavalla, muun muassa tarjoamalla halukkaille työsuhdepolkupyörän. Poikolaisella se on 11-vaihteinen hybridipyörä, jonka voi myös huollattaa kerran vuodessa työnantajan laskuun.

– Kun työ on paljon paikallaan olemista, on ehdottoman hyvä juttu, että työnantaja kannustaa liikkumaan.

Työsuhdefillari joka kolmannella

Arkkitehtipalvelu Oy:n palkkalistoilla on sata ihmistä. Työntekijöiden hyvinvointi on toimitusjohtaja Juha Pakarisen mukaan yrityksen arvoissa korkealla sijalla.

– Kun on työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin, se näkyy työssä jaksamisessa ja myös työsuoritteessa eli tekemisemme laadussa.

Työsuhdepolkupyörät ovat saaneet yrityksessä melko hyvän suosion: tällä hetkellä reilu kolmannes vakituisista työntekijöistä on käyttänyt etua hyväkseen ja pyöräilee töihin. Jokainen halukas valitsee tarpeeseensa sopivan pyörämallin – osa on päätynyt sähköpyörään, toiset maasto- tai hybridifillariin.

Edun arvo lasketaan kolmelle vuodelle, minkä jälkeen pyörän voi halutessaan lunastaa itselleen ja hankkia työsuhdemenopeliksi uuden pyörän. Joillakin on menossa jo kolmas kierros.

Liikuntaa tiimeissä

Vuosien varrella yritys on ideoinut työmatkapyöräilyn lisäksi muitakin keinoja saada väkensä liikkeelle. Hyväksi tavaksi on todettu liikuttaa porukkaa alle kymmenen hengen tiimeissä. Jokaisella tiimillä on vuosittainen aika- ja rahabudjetti työhyvinvointitempauksiin.

Tiimit päättävät itsenäisesti ja oman aikataulunsa mukaan, että nyt mennään vaikka seinäkiipeilemään tai lumikenkäilemään. Välillä käydään myös kulttuuriharrastuksissa. Vaihtelua ja lajikokeiluja on paljon, eikä mihinkään toimintaan jämähdetä.

– Joka vuosi kuulostelemme henkilökunnalta, mikä on ollut hyvää ja mitä pitäisi kehittää. Asia elää koko ajan, Pakarinen kertoo.

Liikuntaa ja hyvinvointia tukemassa on välillä ollut myös ulkopuolinen yritys, joka on tehnyt kuntotestejä, opastanut lajeihin ja pitänyt terveysaiheisia luentoja. Aktiivisuusrannekkeetkin ovat olleet käytössä.

Työntekijöiden hyvinvointia ja samalla yhteisöllisyyttä ylläpidetään myös yhteisillä aamiaisilla. Taukotilaan kello yhdeksän katettavan aamupalan lomassa on aikaa jutustella muustakin kuin arkkitehtuurista.

Ymmärrystä myös autoilijoille

Vaikka työnantaja tukee ja kannustaa liikkumaan työmatkat lihasvoimin, kaikki eivät asiasta innostu eivätkä tartu mahdollisuuteen. Sekin on yrityksessä hyväksyttävää ja ymmärrettävää.

Sisustusarkkitehti Jenna Smeds on hankkinut työsuhdepolkupyörän, mutta se on jäänyt käyttämättä. Matka töihin taittuu autolla mukavuus- ja tottumissyistä.

– Totta kai koen, että minun pitäisi käyttää työsuhdepyörää, kun se minulla on, mutta minä taidan olla sellainen kauniiden kesäpäivien pyöräilijä, Smeds miettii.

Samaan hengenvetoon hän täsmentää, ettei koe työkavereiden tai yrityksen johdon millään tavalla painostavan asiassa, vaan jokainen saa toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Lajikokeiluja ja tiimin liikuntatempauksia Smeds pitää hyvinä ja innostavina. Tärkeintä hänen mielestään on valinnanvapaus.

– Liikkumiseen kannustamisen ei pidä olla tuputtamista. Tekeminen ei saisi olla kenellekään väkinäistä.

Toimitusjohtaja Juha Pakarinenkin tunnustaa olevansa työmatka-autoilija – sen sanelee lapsiarki kaikkine kuljetuksineen.

Toimitilat keskeisellä paikalla

Miksi yritys on sitten päättänyt satsata näin paljon työntekijöidensä työmatkaliikkumiseen ja hyvinvointiin? Yhtä selitystä ei ole, vaan kyse on monen periaatteen summasta.

– Liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on meille tärkeää. Haluamme näyttäytyä työnantajana, joka välittää näistä kysymyksistä, Pakarinen toteaa.

Viidellä paikkakunnalla toimiva yritys on hankkinut joka kaupungissa toimitilat keskeiseltä ja hyvin saavutettavalta paikalta. Myös tämä on merkittävä asia työntekijöille, jotka haluavat kulkea töihin pyöräillen, kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Pyöräilijöille tärkeää ovat myös turvalliset ja sateensuojassa olevat pyöräparkit sekä asianmukaiset sosiaalitilat, joissa vaihtaa kamppeita työmatkan jälkeen.

Työmatkapyöräilyn tukeminen on yritykselle tietenkin myös ympäristökysymys. Lisäksi tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja.

– En osaa sanoa emmekä ole tutkineet, ovatko sairauspoissaolot vähentyneet juuri työsuhdepyöräilyn myötä. Tietenkin tekee mieli uskoa, että liikkuva ihminen on lähtökohtaisesti terveempi, Pakarinen pohtii.

Pääkuvassa pyöräilee jutussa mainittu projektiarkkitehti Saila Poikolainen. 

Lue myös: Työmatkaliikunta lisää hyvinvointia ja säästää rahaa

Juttu on ilmestynyt TTT-lehdessä 1/2020 ja on toteutettu yhteistyössä Liikkuva aikuinen -hankkeen kanssa.