Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut ikkunoita ja ovia valmistavalle yritykselle 15 000 euron yhteisösakon. Lisäksi yrityksen tuotantopäällikölle tuomittiin 40 päiväsakkoa ja tehtaanjohtajalle 25 päiväsakkoa työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Tuomio on lainvoimainen.

Tapaus liittyy yrityksen koneturvallisuuden puutteisiin ja niistä aiheutuneeseen tapaturmaan. Työpaikalla oli ollut käytössä kaksi turvalaitteiltaan puutteellista höyläkonetta, joista ainakin toisessa oli ollut turvallisuuspuutteita koneen hankinnasta asti eli vuodesta 2016 lähtien.

Koska höyläkoneen turvakytkin oli ohitettu, vaara-alueille oli ollut mahdollista ylettyä suojaovien avaamisen jälkeen myös koneen käydessä. Konetta oli käytetty suojaluukut auki, mistä oli muodostunut työpaikalla vakiintunut työtapa.

Vastaajat vetosivat siihen, etteivät he olleet tienneet turvakytkimen ohituksesta. Turvakytkimen ohituksen olivat tehneet koneen toimittajan asentajat. Kone oli ostettaessa CE-merkitty, minkä vastaajien käsityksen mukaan olisi pitänyt tarkoittaa, että se on toimittajien jäljiltä turvallinen.

Koneeseen oli tehty vuonna 2018 riskiarviointi, jota käräjäoikeus tosin piti hyvin yleisluonteisena. Tuotannon työntekijät olivat olleet tietoisia puutteesta, ja he olivat opastaneet uusia työntekijöitä, ettei puhdistustoimiin saa mennä koneen käydessä. Loukkaantunut työntekijä oli tältä osin toiminut ohjeiden vastaisesti.

Työnantaja vastaa turvallisuudesta ja perehdyttämisestä

Käräjäoikeus totesi, että päävastuu valvonnasta oli jäänyt työpaikalla pitkälti sen varaan, että työntekijät ilmoittavat mahdollisista häiriöistä. Velvoite työympäristön ja työtapojen turvallisuudesta koskee kuitenkin työnantajan edustajia.

Työnantajan pitää olla selvillä ja tarvittaessa hankkia tietoa toimialalleen tyypillisistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden torjunnasta. Työnantaja ei ollut riittävällä tavalla tarkkaillut työympäristöä ja työtapoja sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.

Perehdytyksen käräjäoikeus katsoi olleen toisten työntekijöiden varassa. Perehdytystä antaneiden työntekijöiden oma työmenetelmä oli ollut työturvallisuussäännösten vastainen, ja sama työtapa oli opetettu myös tapaturmassa loukkaantuneelle. Työnantaja ei ollut kontrolloinut myöskään opetusta ja ohjausta eikä varmistanut sen riittävyyttä. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut riittävän järjestelmällisesti selvittänyt ja tunnistanut työpaikan haitta- ja vaaratekijöitä.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (22.4.2025).