Työhyvinvointi

Työuupumuk­seen kiinni yhteistuumin

| Teksti: Helinä Kujala | Kuva: Shutterstock

Työuupumuksen hälytysmerkkeihin on tärkeää havahtua ajoissa. Usein ongelmaan kuitenkin tartutaan turhan myöhään tai väärin keinoin. Tyypillisiä kompastuskiviä ovat nämä ajatusmallit:

Sinnittelen sisulla. Huolehdimme usein paremmin kehomme terveydestä kuin mielemme hyvinvoinnista. Jos työ uuvuttaa eikä palautuminen onnistu, on hyvin todennäköistä, että ennen pitkää sairastuu. Havahdu myös kyynistymiseen ja ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen – nekin ovat tyypillisiä työuupumuksen oireita.

Vika on minussa. Työuupumus on seurausta siitä, että työn vaatimukset eivät vastaa resursseja. Älä syyllistä itseäsi, sillä kyse ei ole yksilön vaan työn organisoinnin ongelmasta. Työmme muuttuu koko ajan, ja senkin vuoksi tehtävät on järjestettävä niin, että kapasiteetti riittää muutoksiin vastaamiseen.

Ei uupumuksesta voi kertoa töissä. Vaikenemalla asiat eivät muutu. Esimiehellä on velvollisuus ryhtyä toimiin, jos hän tietää työntekijän kuormittuvan työssään haitallisesti. Ota asia puheeksi työlähtöisesti tyyliin ”tilanne on mahdoton, emmekä tule pääsemään tavoitteeseen”. Jos esimies ei toimi, ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Yksi kompastuskivi on se, että esimieskin on uupunut eikä kykene etsimään tilanteeseen ratkaisuja.

Pieni lepotauko – ja sitten jaksaa taas. Sairausloma voi olla paikallaan, etenkin jos voimat ovat jo kovin ehtyneet tai uupumuksesta on seurannut masennus tai muu sairaus. Hyöty valuu kuitenkin hukkaan, jos palaat poissaolon jälkeen yhtä kuormittavaan työtilanteeseen, josta lähdit. Pitkä poissaolo ei useinkaan ole hyväksi, sillä se etäännyttää työstä. Osa-aikainen tai kevennetty työ voi olla toimivampi ratkaisu.

Ei tässä nyt ole vaihtoehtoja. Jos olet luonut elämällesi selkeät raamit ja odotukset, uupumus kaventaa horisonttia entisestään. Hankalissa tilanteissa auttaa mielen joustavuus: aina on vaihtoehtoja, eikä nyt tehtyjen valintojen tai ratkaisujen tarvitse määrittää koko loppuelämää.

Juttu ilmestyi alun perin TTT-lehdessä 4/2019 ja sitä varten on haastateltu työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Aholaa Työterveyslaitoksesta.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje