Työuupumukseen ei aina liity voimakasta uupumusta. Työuupumusoireiden ilmaantumisessa näyttäisi esiintyvän kaksi toisistaan poikkeavaa kehityskulkua, osoittaa tuore tutkimus.
Toisessa tapauksessa oireilu alkaa juuri uupumusasteisesta väsymyksestä, jota myöhemmin seuraavat kyynisyys työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen.
Toiseen työuupumuksen kehityskulkuun ei liity voimakasta uupumusta, mutta myös siinä henkilö kyynistyy ja hänen ammatillinen itsetuntonsa heikkenee.
– Työuupumuksen tutkimus on innoittanut tutkijoita ympäri maailmaa lähes 40 vuoden ajan, ja oireiden kehittymisestä on esitetty useita eri teorioita. Pulmana aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut pitkäkestoisia toistuvia mittauksia sisältävien pitkittäistutkimusten vähäisyys ja rajoittuminen tutkimusmetodeihin, joissa työuupumusoireilun kehittymisen on oletettu olevan samankaltaista kaikilla työntekijöillä, dosentti Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta toteaa.
Tutkimus myös vahvisti ymmärrystä työuupumuksen ydinoireista – uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynistymisestä ja ammatillisen itsetunnon heikentymisestä.
– Heikentynyt ammatillinen itsetunto on keskeinen työuupumuksen oire, ja se ilmenee yhtäaikaisesti kyynistymisen kanssa. Havainto on merkittävä, sillä ammatillisen itsetunnon heikentymistä työuupumuksen keskeisenä oireena on viime vuosina kyseenalaistettu, Mäkikangas huomauttaa.
Käytännössä tulokset osoittavat, että työuupumusoireiden varhainen tunnistaminen vaatii esimiehiltä, työterveyshuollon ammattilaisilta ja työntekijöiltä itseltään herkkyyttä tunnistaa työuupumuksen kehittymisen vaihteleva oirekirjo.
– Hälytyskellojen ei tule soida vain silloin, kun työntekijä alkaa toistuvasti tuntea voimakasta väsymystä työssään. Myös kyynistyneet työasenteet ja itseluottamuksen horjuminen työssä voivat ovat merkki työuupumusriskistä, Mäkikangas summaa.
Tulokset käyvät ilmi julkaisusta, joka tehtiin yhteistyössä Tampereen, Jyväskylän ja australialaisen Deakin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tulokset pohjautuvat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella kerättyyn pitkittäistutkimukseen, jossa seurattiin säännöllisin väliajoin suomalaisia toimihenkilöitä kahdeksan vuoden ajan.
Lähde: Tampereen yliopiston tiedote 24.8.2020
Kuva: Shutterstock
Mitä mieltä? Kommentoi!