Laboren johtajan ja Turun yliopiston professorin Mika Malirannan mukaan tekoälyn suurimmat vaikutukset syntyvät vasta, kun yritykset muuttavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille.

Maliranta muistuttaa, että sama viive nähtiin tieto- ja viestintäteknologian aiemmassa aallossa. Teknologia oli olemassa ennen kuin sen tuottavuushyödyt näkyivät tilastoissa. Hyödyt realisoituivat vasta, kun yritykset ehtivät organisoida työtään ja liiketoimintaansa uudelleen.

Tekoälyn vaikutuksia ei Malirannan mukaan pidä tarkastella vain olemassa olevien yritysten tehostumisena. Keskeistä on myös luova tuho. Osa yrityksistä löytää uuden teknologian avulla parempia tuotteita ja toimintatapoja, osa jää jälkeen. Tuottavuus kasvaa, kun työvoimaa ja pääomaa siirtyy heikommin tuottavasta toiminnasta tuottavampaan.

Tuottavuus on ollut huonoa

Suomen talouskehitys on ollut finanssikriisin jälkeen heikkoa. Malirannan edustaman Laboren mukaan ongelmaa ei kuitenkaan selitä ensisijaisesti teknologisen uudistumisen puute, johtamisen heikkous tai poikkeuksellisen jäykät työmarkkinat. Keskeinen taustatekijä on se, että yrityssektorin työn tuottavuus vajosi finanssikriisin jälkeen syvään kuoppaan. Korkean tuottavuuden työpaikkoja katosi erityisesti Nokian ympäriltä ja paperiteollisuudesta.

Pinnan alla Laboren arvio on kuitenkin varovaisen myönteinen. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on uudistunut, ja T&K-panostukset ovat siirtyneet aiempaa enemmän nuorille ja pienille yrityksille. Myös patentointi on nuortunut, yritysdynamiikka on vilkastunut ja pääomasijoitustoiminta kasvanut.

Työ on organisoitava uudelleen

Osaaminen ratkaisee tekoälyn hyödyntämisessä. Laboren mukaan STEM-korkeakoulutetut kiihdyttävät yritysten tuottavuuskasvua tyypillisesti yhden–kolmen vuoden viiveellä. Kaupallisen alan korkeakoulutettujen vaikutus näkyy nopeammin, kun yritykset muuttavat osaamista kasvuksi, myynniksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Tekoäly hävittää joitakin tehtäviä, mutta luo samalla uusia tehtäviä, yrityksiä ja ammatteja. Suomen kannalta olennaista on, kuinka hyvin työntekijät siirtyvät vanhoista tehtävistä uusiin ja kuinka hyvin työtä organisoidaan uudelleen.

Oppia Tanskan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta

Malirannan mukaan Suomen kannattaa ottaa oppia Tanskasta, jossa koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa on vahvistettu toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Yksittäiset toimet eivät yleensä riitä, jos tavoitteena on pitkäkestoinen tuottavuuskasvu.

Laboren johtopäätös on varovaisen optimistinen. Tekoäly ei todennäköisesti nosta tuottavuutta yhdessä yössä eikä hävitä työpaikkoja kerralla. Todennäköisempi kehitys on hitaampi. Osa tehtävistä katoaa, uusia syntyy, yritykset uudistuvat ja nuoret kasvuyritykset saavat aiempaa suuremman roolin talouden uudistumisessa.