Työturvallisuus

Korona on rasittanut ammattiryhmiä eri tavoin 

Hoitoalan työntekijät ovat olleet erityisen kovilla vuonna 2020. Heillä on suurimmat riskit sairastua koronaan. Työstressi ja huoli työmäärän lisääntymisestä ovat myös heikentäneet heidän työhyvinvointiaan.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Koronatartuntojen määrissä on selviä eroja ammattiryhmittäin, kertoo Tilannehuoneen raportti. Tilannehuone on keväällä 2020 perustettu koronatalouden tutkimusryhmä, joka on muun muassa kerännyt ja analysoinut tietoa tartunnan saaneista.

Viime vuoden aikana koronatartuntoja on ollut eniten lähihoitajilla, myyjillä, lehdenjakajilla ja läheteillä sekä siivoojilla. Nämä ammattiryhmät ovat suuria, mikä näkyy myös sairastuneiden lukumäärässä. Yhteistä näille ammateille on se, että ne ovat melko pienipalkkaisia ja niissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön.

Myös SAK:n työikäisille teettämä kysely kertoo ammattien eriarvoisuudesta korona-aikana.

– Korona kohtelee rajuiten niitä ihmisiä, joiden asema työelämässä on muutenkin heikko. Työntekijäasemassa olevien mahdollisuudet joustaa työajan ja työntekopaikan suhteen ovat muita henkilöstöryhmiä vähäisempiä ja heidän toimeentulonsa on muita niukempi, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.

SAK:n kyselyn mukaan lähes puolet työntekijäammateissa toimivista on pelännyt sairastuvansa koronaan omassa työssään ja joka viides heistä on kokenut, että työnantaja ei ole huolehtinut riittävästi työpaikan turvallisuudesta. Työntekijäammatteihin kuuluvista suurempi osuus on ollut lomautettuna kuin toimihenkilöammateista. Työntekijät ovat myös useammin kokeneet työn muuttuneen entistä kuormittavammaksi koronan takia.

Ammattiala altistaa koronatartunnalle

Kun tarkastellaan koronatartunnan saaneiden suhteellisia määriä ammattiryhmittäin, hoitoala korostuu tartunnan saaneissa.

– Tuloksiin vaikuttavat monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät ja testauskäytännöt. Tiettyjen taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurimmat riskit koronatartunnoille ovat hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla sekä muilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Tulosten mukaan myös maalareilla ja rakennuspuhdistajilla on suuri riski, mutta tähän arvioon liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta, Turun yliopiston professori Mika Kortelainen selventää. Hän johtaa Tilannehuoneen terveystyöryhmää.

Tilannehuoneen raportin mukaan suhteellisesti eniten tartuntoja on ollut paitsi aiemmin mainituilla hoitotyön ammattilaisilla myös muun muassa kevyen liikenteen kuljettajilla, urheilijoilla ja liikunnanohjaajilla, keittiötyössä olevilla, matkustuspalvelutyöntekijöillä, lehden- ja mainosten jakajilla, tarjoilijoilla ja varastotyöntekijöillä.

Kouluissa työskentelevien on pelätty altistuvan keskimääräistä enemmän koronavirukselle, mutta se ei juuri näy sairastuneista saaduista tiedoista.

Mediassa on ollut esillä joitakin työpaikkojen tautiryppäitä.  Stora Enson tehtaalla Oulussa todettiin joulukuussa peräti 150 koronatapausta. Pieksämäkeläisellä taimitarhalla sairastui yli 60, suurin osa heistä ulkomaalaisia sesonkityöntekijöitä. Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksen työntekijöistä oli tartunnan saaneita tammikuussa noin 50. Myös rakennustyömailla on havaittu tartuntaryppäitä.

Työpaikan lisäksi korona on voinut tarttua myös harrastuksissa tai perhepiirissä. Suuri perhekoko ja ahtaat asumisolot voivat edistää viruksen leviämistä. Myös testauksessa ja tartuntojen havaitussa määrässä voi olla ammattiryhmittäisiä eroja.

Hoitajat ovat tiukilla

Työterveyslaitoksen Kunta10-kysely kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi työjärjestelyihin kunta-alalla. Vastaajista yli neljännes kertoi siirtyneensä koronan vuoksi osittain etätyöhön ja 18 prosenttia kokonaan etätyöhön.

Hoitajat eivät voi tehdä etätyötä, ja heillä työpaine ja huoli työmäärän lisääntymisestä on kasvanut. Hoitoalan työntekijöillä oli eniten eettistä kuormitusta ja palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikkoa.

Koronapandemian vuoksi toisiin työtehtäviin siirtyneet terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat kokevat muutokset kuormittavimpana: heistä 43 prosenttia koki työstressiä ja 64 prosentilla oli aikeita vaihtaa työnantajaa. Koronavuosi näyttäisi heijastuvan myös opettajien palautumiseen.

Nuorten kunta-alan työntekijöiden tilanne aiheuttaa huolta. Työstressiä kokevat eniten alle 30-vuotiaat.

 

Tilannehuoneen raportti ammattien eroista koronatartunnoissa

SAK:n kysely korona-ajan työstä

Työterveyslaitos: Korona-ajan kuormittavuus kunta-alalla

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje