Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti luontoon, ympäristöön ja ihmisiin ympäri maailmaa jo nyt. Se heijastuu myös työelämään, työn tuottavuuteen ja työkykyyn – Suomessakin.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu voimistavan työkykyyn liittyviä riskejä maailmanlaajuisesti. Seuraukset ulottuvat pitkälle aikavälille, mutta näkyvät osittain jo nyt. Päästöjen hillitsemisen rinnalla on tärkeää tiedostaa ilmastonmuutoksen vaikutukset työkykyyn ja huomioida ne työpaikoilla.

Ilmaston lämpeneminen heikentää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja sitä kautta työkykyä. Ilmastonmuutos on lisännyt erityisesti mielenterveysongelmia.

Jo pelkkä ilmastonmuutoksen uhka aiheuttaa nykyisin lukuisille ihmisille henkistä kuormitusta ja ahdistusta. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille ilmastoahdistus on osa tulevaisuuteen liittyvää pelkoa ja huolta, jotka ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi.

On myös tunnistettu, että pilvisyyden, sateiden ja lumettomuuden lisääntyminen aiheuttaa masennusoireita Suomessa asuville talvikuukausina.

Kun hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät, kuumarasituksen tuomat terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät ja heikentävät työkykyä ja tuottavuutta. Erityisesti vaikutukset näkyvät fyysisesti raskaissa ulkotöissä, mutta lämpötilan nousu tulee kasvattamaan kuormitusta sisätiloissakin tehtävissä töissä.

Kuumarasituksella on yhteys myös tapaturmien todennäköisyyteen.

Myös rakennusten kosteus- ja homevauriot saattavat lisääntyä ilmaston lämpenemisen myötä. Erilaiset sisäilmaongelmat lisäävät hengitystieoireilua, ja riski sairastua astmaan voi kasvaa. Oireilu, sairaudet ja niiden tutkiminen, työkyvyn heikkeneminen ja menetys maksavat pahimmillaan yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja.

Tulevaisuudessa talven nollakelit todennäköisesti yleistyvät ja lisäävät työ- ja työmatkatapaturmia. Liukastumistapaturmat kasvattavat sairauspoissaoloja. Nykyisin lääkärissä käyntiä vaativista liukastumistapaturmista suurin osa sattuu työikäisille.

Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää, että lisäämme työpaikoilla ymmärrystä ja tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista työkykyyn. Tarvitaan sekä resilienssiä eli sopeutumis- ja hallintakykyä että toiminnan uudistamista.

On tärkeää, että ilmastonmuutos huomioidaan työpaikoilla riskienhallinnassa osana organisaation johtamista. Ennakointi edellyttää suunnitelmaa muutoksiin varautumiseksi ja niihin sopeutumiseksi.

Työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö kannattaa haastaa oppimismatkalle mukaan!

 

Kirjoittaja on työeläkeyhtiö Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.